Kirjoittanut
Uusi tutkimus paljastaa, että liitosseurakuntien työntekijät kokevat tyytymättömyyttä muutoksiin. Työntekijöiden mukaan seurakuntaliitoksille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet heikosti. Tulokset käyvät ilmi Hanna Salomäen tutkimuksesta ja Mika Nokelaisen tapaustutkimuksesta
Parhaiten toteutuneina tavoitteina työntekijät pitivät monipuolista seurakuntatyötä. Näin koki 36 prosenttia vastanneista. Lähes yhtä iso prosentti oli tyytyväinen seurakuntaidentiteetin säilymiseen liitoksesta huolimatta.
Työntekijöiden käsitykset liitosten vaikutuksista seurakunnan palveluihin hajaantuivat runsaasti. Kaksi viidestä työntekijästä katsoi rakenneuudistuksen vähentäneen seurakunnan palveluita. Kuitenkin lähes yhtä moni katsoi, että palvelut olivat uudistuksen myötä monipuolistuneet.
Vain viidesosa seurakunnan työntekijöistä (21 %) katsoi uudistuksen vahvistaneen seurakuntalaisten mahdollisuuksia hengellisen elämänsä hoitamiseen. Myöskään seurakuntalaiset itse eivät pääosin kokeneet seurakuntarajojen muutoksen vaikuttaneen heidän osallistumiseensa.
Hanna Salomäen tutkimukseen vastasi 357 liitos- tai yhtymäseurakunnissa työskentelevää seurakunnan työntekijää eri puolilta Suomea. Kysely oli seurantatutkimus, jonka ensimmäinen osa toteutettiin vuonna 2009.
”Seurakuntaliitokset usein pakkoliitoksia”
Mika Nokelaisen tapaustutkimus puolestaan Maskun seurakunnasta osoitti, että uudistusprosessin alkuvaiheessa työntekijällä on pelkoja esimerkiksi työpaikan menettämisestä ja työmäärän lisääntymisestä. Työntekijöiden kohdalla korostuivat työn organisointiin liittyvät asiat.
Tutkimuksen mukaan seurakuntaliitokset toteutuvat usein ”pakkoliitoksina” ja niiden valmistelu aloitetaan myöhään.
Tutkimuksessa todetaan, että onnistunut prosessi edellyttää hyvää valmistelua ja henkilöstön osallistumista. Tavoitteisiin päästään parhaiten, jos henkilöstö on alusta lähtien mukana muutosprosessissa, sitoutuu siihen ja muutosta tuetaan hyvällä johtamisella.
Seurakuntarakenteiden muutoksen taustalla ovat sekä kuntaliitokset että seurakuntien omat yhteistoiminnan kehittämishankkeet.
