Kirjoittanut
Mahdollisen venäläisen miehitysvallan pelätään tyrehdyttävän evankelisia seurakuntia.
Suomalaisasiantuntijat korostavat Ukrainan merkitystä koko itäisen Euroopan tärkeänä hengellisenä keskuksena.
– Suomessa ei tiedosteta, että Ukrainan evankelinen liike on Euroopan hengellisesti vahvin ja myös nopeimmin kasvava, Ruotsin helluntaikirkon Euraasia-valiokunnan puheenjohtaja Rauli Lehtonen sanoo.
Lehtonen vierailee säännöllisesti Ukrainassa ja on muun muassa Kiovan raamattuinstituutin opettaja ja hallituksen jäsen.
Myös Euroopan helluntailiikkeen PEF:n aiempi johtaja Arto Hämäläinen kuvailee Ukrainan helluntailiikettä menestystarinaksi.
– Ukraina kuuluu niihin itäisen Euroopan maihin, joissa tällä hetkellä on maanosan suurimmat helluntailiikkeet.
Maassa on kaikkiaan noin viisi perinteiseen helluntailaisuuteen laskettavaa liikettä. Suomalaisia helluntailaisia lähimpänä olevaan, PEF:n yhteydessä toimivaan liikkeeseen kuuluu noin 150 000 jäsentä. Helluntaiseurakuntia 45 miljoonan asukkaan maassa on noin 1 800.
Rauli Lehtonen kuvailee Ukrainan herätyskristittyjä helluntai-karismaattis-baptistiseksi yhteisöksi, jossa omaan seurakuntaan ollaan vahvasti sitoutuneita.
– Jos seurakunnassa on 1 000 jäsentä, kokouksissa saattaa parhaimmillaan käydä jopa 1 500 ihmistä, Lehtonen kuvailee.
Ukrainan helluntailaisten into perustaa maahan uusia seurakuntia säväyttää. Vuonna 2016 otettiin tavoitteeksi perustaa noin 100 uutta seurakuntaa vuosittain.
– Pandemiasta huolimatta uusia seurakuntia on syntynyt viime vuosina noin 250, Lehtonen kertoo.
Ukrainan erityispiirteisiin kuuluu myös se, että herätyskristittyjä vaikuttaa maan keskeisillä elinkeinoelämän ja politiikan paikoilla.
– Kuvaavaa on, että myös muita ihmisiä aivan politiikan kärjestä tapaa säännöllisesti helluntailaisia ja muita herätyskristillisiä tahoja, Rauli Lehtonen kuvailee.
– Ukrainassa koko yhteiskunta on kosketuksissa evankeliseen kristillisyyteen. Maa elää evankelis-kristillisessä sykkeessä.
Valtaenemmistö ukrainalaisista kuuluu johonkin maan kolmesta ortodoksisesta kirkkokunnasta. Niidenkin perusolemukseen kuuluu tunnustuksellisuus ja sitoutunut kristillisyys.
Kristittyjen yhteishenki on päässyt kukoistamaan vaikeina kausina. Tämä näkyi jo esimerkiksi vuoden 2004 oranssin vallankumouksen aikana.
– Silloin kristityt kaikista kirkoista, myös katolisista ja ortodokseista, nousivat rukouksen barrikadeille, Arto Hämäläinen sanoo.
Yksi liikkeen tunnusmerkeistä on myös kasvava lähetystyö. Ukraina on ollut merkittävä tekijä ja pastoreiden kasvattamo jo vuosikymmeniä. Suomen ja Ruotsin seurakunnat ovat vuosittain järjestäneet lähetysraamattukoulutuksen Kiovassa muun muassa Avainmedian tukemana. Vaikutus näkyy koko venäjänkielisessä maailmassa Siperiaa ja Keski-Aasiaa myöten.
– Jopa 80 prosentilla Venäjän helluntaiseurakunnista on ukrainalaistaustainen pastori, Arto Hämäläinen arvioi.
Kaikkiaan ukrainalaiset seurakunnat ovat lähettäneet noin 500 lähetyssaarnaajaa maan rajojen ulkopuolelle.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan maan kristittyjen yhteys on jälleen noussut
– Kaikki kristityt ovat yhdistyneet ulkopuolelta tulevan uhan edessä. Ukrainassa rukoillaan ja paastotaan, Rauli Lehtonen sanoo ja arvio, että jopa 350 000 ihmistä osallistui viimeisimpään rukous- ja paastokampanjaan.
Tietoa Ukrainan seurakuntien kohtaamista menetyksistä ja kuolonuhreista on sodan alkuvaiheessa tullut niukasti.
– Uskovat kärsivät samalla tavalla kuin koko kansa, Arto Hämäläinen arvioi.
Rauli Lehtonen tutustui ennen sotaa helluntailaisten rintamapappien työkenttään Ukrainan itäosissa.
– Miehet halasivat heitä ja kaikesta näki, että heitä odotettiin paikalle.
Rintamapapit vievät asemiin kahvia ja ruokaa, ja pitävät osastoissa myös hengellisiä tilaisuuksia.
Rauli Lehtonen ja Arto Hämäläinen katsovat, että Venäjän mahdollinen miehitysvalta ei lupaa hyvää Ukrainan kristityille.
– Kokemukset Itä-Ukrainan separatistialueilla ovat osoittaneet tämän. Venäläisten nationalistinen ortodoksisuus on riskitekijä koko maalle, Hämäläinen sanoo.
Lehtosen mukaan pelkona on, että Venäjän vaikutuksesta Ukrainassa aloitetaan samanlainen rekisteröitymisvaatimus ja valvonta.
– Venäjällä on ollut viime vuosina aivan selvää herätyskristittyjen kohtaamaa diskriminointia. Noin 200 seurakuntaa on joutunut haastetuksi oikeuteen.
– Evankeliointia on rajoitettu ja lähetystyö on monin paikoin käytännössä kielletty.
Suurseurakunnilla ristiriitainen asema
Ukrainan virkeään hengelliseen kenttään on syntynyt 2000-luvulla myös länsimaistyyppisiä karismaattisia megaseurakuntia. Näistä tunnetuimmat lienevät nigerialaisukrainalaisen pastorin Sunday Adelajan seurakunta ja Hillsong-liikkeen seurakunta Kiovassa.
– Monet karismaatikot ovat olleet vahvoja vaikuttajia politiikassa, ja ovat edelleen, Rauli Lehtonen kuvailee.
Suurseurakuntien suosiota ovat heikentäneet kohut ja oikeusjutut, muun muassa Adelajaa vastaan.
– Uusien ja perinteisempien seurakuntien välillä on ollut jännitteitä, vaikka suhteet ovatkin viime aikoina parantuneet.
Uusia seurakuntia on siirtynyt jonkin verran perinteisempiin kirkkoihin, kuten helluntailaisiin ja baptisteihin. (AT)
