Kirjoittanut
Kreml käyttää juutalaisvastaisuussyytöksiä omien intressiensä ajamiseen, Ukrainan juutalaiset sanovat.
Puheet antisemitismin merkittävästä voimistumisesta Ukrainassa eivät saa tukea maan juutalaisilta johtajilta. Esimerkiksi maan päärabbeihin lukeutuva Moshe Reuven Azman totesi maaliskuun puolivälissä, että Ukrainassa ei ole etnistä eikä uskonnollista vihamielisyyttä eikä merkkejä antisemitismistä.
Kuun alkupäivinä parikymmentä juutalaisvaikuttajaa lähetti samansisältöisen avoimen kirjeen Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Kirje, jonka allekirjoittajiin lukeutui muun muassa tieteen, taiteen ja liike-elämän edustajia, oli vastaus Putinin edellisenä päivänä antamalle lausunnolle, jonka mukaan kansalliset ja antisemitistiset voimat riehuvat tietyissä Ukrainan osissa kuten Kiovassa. Suomessa näkemystä Ukrainan juutalaisten kokemasta voimistuneesta uhasta on tiedotuksessaan pitänyt esillä ainakin Patmos Lähetyssäätiö.
Hyökkäyksiä ja synagogien vahingoittamista
Antisemitismin kasvusta raportoineet toimijat ovat perustelleet näkemystään talven ja kevään aikana tapahtuneilla juutalaisvastaisilla iskuilla. Etenkin tammikuun hyökkäykset herättivät huolta maan juutalaisyhteisöissä, ja jotkut niiden vaikuttajat vaativat maan johtoa suojelemaan juutalaisväestöä.
Kevään edetessä julkisuudessa olleissa juutalaisten kommenteissa on kuitenkin yhä vahvemmin toistunut vakaumus, että vähintäänkin osa iskuista on todellisuudessa Moskovan masinoimia. Muun muassa Maailman Juutalaiskongressin ukrainalaisen varapresidentin Josez Zisslesin mukaan kansanousun alkamisen jälkeen tapahtuneissa iskuissa on samankaltaisia piirteitä, jotka viittaavat tekijöiden ammattimaisuuteen, kertoo The Jerusalem Post.
Yhteinen vihollinen yhdistää
Huolta on herättänyt myös kansallismielisen ja populistisen Svoboda (Vapaus) -puolueen ja muiden oikeistoryhmien iso rooli Ukrainan vallanvaihdoksessa. Antisemitismi on perinteisesti ollut osa ukrainalaista nationalismia.
Svobodalla on kuitenkin vain neljä ministerinsalkkua; valtaosaa 20 ministeristä luonnehditaan maltillisiksi, ja pääministeri Arseni Jatsenjuk on itse juutalainen. Svoboda on myös ottanut etäisyyttä puolueen 1990-luvun ja 2000-luvun alun antisemitistisiin kannanottoihin.
Jopa juutalaismediassa on tuotu esille se, kuinka Venäjän aggressio on voimistanut ukrainalaisten yhteishenkeä ja eri uskontoihin kuuluvien ihmisten keskinäistä solidaarisuutta. Epävarmuutta tulevaisuuden ylle nostattavat kuitenkin maan talousahdinko sekä raportit ulkomaisten uusnatsien matkustamisesta Ukrainaan.
Maan 46-miljoonaisesta väestöstä juutalaisia on alle prosentti: heidän lukumääräänsä koskevat arviot vaihtelevat noin 100 000-350 000:en.
