Kirjoittanut
Ulkolinja: Pako Pohjois-Koreasta sisältää runsaasti salaa kuvattua materiaalia. Dokumentissa kuvataan muun muassa viiden hengen perheen uskalias pakomatka.
Yle Areenassa esitettävä Madeleine Gavinin lähes kaksituntinen dokumenttielokuva Ulkolinja: Pako Pohjois-Koreasta (Beyond Utopia, Britannia 2023) rakentuu kuin jännitystarina, mutta erotuksena viihteestä tämä elokuva on totisinta totta.
Dokumentti on kuvattu juuri ennen koronapandemiaa ja se sisältää runsaasti salaa kuvattua materiaalia. Dramatisoituja jaksoja dokumentissa ei ole, mikä tekee siitä vielä vaikuttavamman.
Dokumentissa kerrotaan viiden hengen perheen pakomatkasta Pohjois-Koreasta Thaimaan kautta Etelä-Koreaan. Loikkareita auttava, eteläkorealainen pastori Seungeun Kim, joka johtamansa Caleb Mission -järjestön kautta auttaa pohjoiskorealaisia loikkareita, saa perheeltä yhteydenoton. Perhe on kuvannut Kiinaan päästyään videon, jossa se pyytää pastori Kimiltä apua. Ilman apua perhe olisi todennäköisesti päätynyt Kiinan viranomaisten käsiin ja palautettu takaisin Pohjois-Koreaan, missä loikkareita odottaa karu kohtalo.
Viiden hengen auttaminen on haastavaa, mutta pastori Kim haluaa auttaa. Auttamishalu heräsi, kun hän noin 20 vuotta sitten näki Kiinassa pohjoiskorealaisia katulapsia ja se riipaisi hänen sydäntään. Auttamishalu vain vahvistui oman pojan kuoleman jälkeen.
Matka Kiinasta Etelä-Koreaan on vaarallinen, on kuljettava Vietnamin ja Laosin kautta Thaimaahan. Vasta Thaimaassa on turvallista jäädä kiinni, sillä sieltä ei luovuteta takaisin Pohjois-Koreaan toisin kuin on kommunistisissa Vietnamissa ja Laosissa. Yksi matkan vaikeimmista osuuksista on vuoristoinen viidakkotaival Vietnamin ja Laosin rajalla. Kun perhe on vihdoin päässyt Laosiin, sen on vielä ylitettävä Mekong-joki päästäkseen Thaimaaseen.
Dokumentissa kerrotaan myös toisesta tarinasta, joka ei pääty hyvin. Etelä-Koreaan paennut äiti joutui aikoinaan pakomatkalla jättämään poikansa ja haluaa nyt saada 17-vuotiaan nuorensa luokseen Etelä-Koreaan. Poika onnistuu pakenemaan, mutta jää kiinni Kiinassa. Äidin huoli on valtava. Erinäisten yhteydenottojen kautta hän saa tietoa pojastaan, jota on rankasti pahoinpidelty. Äiti päättää, että hän elää pelastaakseen poikansa, mutta se on vaikeaa ellei mahdotonta etäältä käsin.
Pohjois-Koreasta piirtyy dokumentissa erittäin karu kuva. Maa on kuin jättimäinen vankila, jossa ihmisille syötetään hurjija tarinoita totena. Esimerkiksi amerikkalaiset kuvataan hirviöinä, jotka tappavat ihmisiä.
Raamattu on Pohjois-Koreassa kielletty kirja, jonka lukemisesta voi joutua keskitysleirille, mutta maan johdon täytyy olla jossain määrin tietoinen Pyhän kirjan sisällöstä, sillä niin erehdyttävästi kansalle syötettävä propaganda sisältää samankaltaisia elementtejä kuin Raamatussa. On kymmenen periaatetta aivan kuin kymmenen käskyä. Tarina maan ensimmäisen johtajan synnystäkin muistuttaa Jeesuksen syntymää seimeen. Maan ensimmäistä johtajaa pidetään jumalana ja tämän poikaa jumalan poikana.
Pohjois-Koreassa maan johtajien kuvien täytyy olla jokaisen kodin seinällä paraatipaikalla, ja on huolehdittava, ettei niihin kerry pölyä, sillä yllätystarkastus voi tulla ja jos havaitaan, että kuvien päälle on kertynyt pölyä, seuraa rangaistus.
