Kirjoittanut
Kylväjä oli ainoa kansalaisjärjestö, jonka toiminta nostettiin nimeltä mainiten esiin.
Vuonna 2023 Suomen ulkoministeriö teetti ulkopuolisen riippumattoman arvioinnin, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten ihmisoikeusperustaisuutta on sovellettu kehitysyhteistyössä. Kylväjä oli ainoa kansalaisjärjestö, jonka toiminta nostettiin nimeltä mainiten esiin.
Arvioinnissa Kylväjän viittomakielen hanke Mongoliassa nostettiin esiin erityisen hyvänä esimerkkinä laadukkaasta toiminnasta. ”Hanke on yksi selvimmistä esimerkeistä positiivisesta ihmisoikeusperustaisesta muutoksesta”, arvioinnissa todetaan. Kyseisessä hankkeessa tuotetaan sähköinen viittomakielen sanakirja, mikä mahdollistaa myöhemmin viittomakielen virallisen aseman hakemista. Tämä avaisi kuuroille ja kuulovammaisille ihmisille mahdollisuudet tulkkipalveluihin sekä parempaan tiedonsaantiin.
”Kylväjän ja mongolialaisen Tegsh Tusgalin yhteistyössä toteuttama ihmisoikeusperustainen hanke on yksi eniten todellista positiivista muutosta tuottavista hankkeista. Siinä vahvistetaan viittomakielen käyttövalmiuksia. Tämän hankkeen voidaan sanoa tarjoavan pohjan perustavanlaatuiselle muutokselle kommunikaatiokyvyssä ja siten yhteiskuntaan osallistumisessa sellaiselle väestönosalle, joka on tähän asti ollut vakavasti syrjäytynyt ja syrjäytetty yhteiskunnasta”, arvioinnissa kuvataan.
”Merkittävää kehitystä on saavutettu myös siinä, että viranomaistahot ovat tiedostaneet vastuunsa kuurojen ihmisten oikeuksien toteutumisesta, sekä lainsäädännön että käytännön toimien osalta.”
Viittomakielen asemaa vahvistava hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.
Artikkeli on julkaistu Kylväjä-lehdessä 2/2024. Tilaa maksuton Kylväjä-lehti täältä!
Kuuntele Kylväjä Podin jakso: Miksi kristittyjen on syytä tehdä kehitysyhteistyötä?
