Perhe rakentuu parisuhteen ympärille. Kuluneen syksyn aikana mediassa ja poliitikkojen parissa on etsitty keinoja, joilla Suomea voitaisiin kehittää lapsimyönteisemmäksi ja perheitä voitaisiin tukea oman lapsitoiveen täyttymisessä.
Tutkimustieto korostaa lapsuuden ja varhaisten vuosien merkitystä ihmisen kasvulle, kehitykselle ja myöhemmälle hyvinvoinnille. Tiedetään, että perheen aikuisten hyvinvointi tukee lapsen suotuisaa kehitystä. Siksi parisuhteen tukemiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Se voitaisiin toteuttaa kuudessa siirtymävaiheessa.
- Koulutusjärjestelmä. Merkittävä osa suomalaisnuorista haaveilee perheestä, joka rakentuu pitkäkestoisen ja uskollisen parisuhteen ympärille. Monen kohdalla toimivan mallin puuttuminen vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Siksi aihepiiriin liittyvän koulutuksen tarjoaminen osana perus- ja ammatillista koulutusta sekä lukio-opetusta voisi pitkällä aikavälillä auttaa avioeroisuuden vähentämisessä.
- Avioliiton solmiminen. Avioeroon liittyvän lainsäädännön uudistaminen on tärkeää. Samassa yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota perheen muodostumisvaiheeseen. Tulevia vanhempia tulee valmentaa hyvän parisuhteen rakentamiseen sen alkumetreiltä lähtien. Luonnollinen juridinen kohta tämän toteuttamiseen on joko kirkossa tai maistraatissa solmittavan avioliiton yhteydessä. Esimerkiksi perhejärjestöissä ja kirkossa on runsaasti tarjolla tietoa ja koulutusta, joka auttaisi suhteen solmivia kohtaamaan itsessä ja suhteessa väistämättä eteen tulevat asiat tarvittavalla tietämyksellä.
- Neuvolajärjestelmä tavoittaa lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Sen lisäksi, että neuvolakäynnillä kiinnitetään huomiota lapsen kasvuun ja kehitykseen, tapaamisissa tulisi huomioida vanhempien jaksaminen ja parisuhteen hyvinvointi. Vaikka neuvolatyöntekijöiden ei tarvitse ryhtyä parisuhteen ammattilaisiksi, heille tulisi tarjota riittävän laaja osaaminen, joka varmistetaan koulutusvaiheessa. Tämän lisäksi mahdollisuus kotiavun nykyistä laajamittaisempaan hyödyntämiseen tukisi perheiden jaksamista.
- Parisuhteen 5-vuotistarkastus. Kaikille viisi vuotta aviossa olleille tulisi tarjota mahdollisuus parisuhteen vahvuuksien ja heikkouksien kartoittamiseen. Samalla tarjottaisiin tukea vanhemmuteen. Lapsiperheiden kohdalla tämä voitaisiin toteuttaa neuvolajärjestelmän kautta. Usein tässä vaiheessa parisuhteen dynamiikka on jo melko vakiintunut, mutta mahdolliset pettymykset suhteessa ovat vielä siedettävällä tasolla. Monesti suhdekriisi on syvimmillään kymmenen avioliittovuoden kohdalla. Oikea-aikaista tietoa ja taitoa jakamalla kriisin ylittäminen saattaisi onnistua vähemmin vaurioin.
- Työelämäjoustot. Useissa tutkimuksissa merkittävänä parisuhdetta kuormittavana tekijänä nähdään vallitseva kiireinen elämäntapa, jossa molemmilta vanhemmilta edellytetään täysipainoista työelämään osallistumista. Vapaa-ajalla keskitytään vanhempien ja lasten harrastuksiin. Työ, vapaa-aika ja perhe-elämä kamppailevat samasta ajasta keskenään ja usein lasten tarpeet asettuvat puolison toiveiden edelle. Sen lisäksi että perheet joustavat työelämän suuntaan, myös työelämän tulee joustaa perheen suuntaan: työntekijälle tulee tarjota mahdollisuus lyhennettyihin työpäiviin ja etätyön tekemiseen lasten ollessa pieniä. Lasten tulisi voida näkyä työntekijän elämässä – toisinaan myös työpalaverissa.
- Avioeron yhteydessä tarjottava tuki. Avioeronneiden määrä suhteessa naimisissa oleviin on pysynyt samalla tasolla jo yli 20 vuotta. Ensimmäisistä liitoista eroon päättyy 39 prosenttia. Avioerojen rinnalla olevien avoerojen määrää ei tilastoida. Aina eropäätös ei johda avioeroon: lähes ¼ alustavista eropäätöksistä jää toteutumatta. Siksi eroneuvonnan kohdentaminen tähän väestöryhmään kannattaisi. Jokaiselle avioeropaperit jättävälle lähetettäisiin automaattisesti tietoa tahoista, joista eroa harkitseva voi saada parisuhdekriisiin tukea. Tukea tulisi olla tarjolla niin paljon, että se tavoittaa apua tarvitsevat.
Perheille tarjottavasta tuesta haaveillen,
Hanna Ranssi-Matikainen
hanna.ranssi-matikainen@parempiavioliitto.fi
