Kirjoittanut
Seurakuntalaisten pitäisi saada vaikuttaa enemmän kirkossa soitettavaan musiikkiin, sanoo muusikko Petri Laaksonen.
– Jotta kukin voisi omalla luonteenomaiselle tavallaan tulkita uskoa. Nyt pappi ja kanttori päättävät, mitä musiikkia jumalanpalveluksessa on. Kaikille ei kolahda urkumusiikki ja virret, Laaksonen muistuttaa.
Laaksonen pohti Radio Dein Viikon debatissa Hengen uudistus kirkossamme -järjestön toiminnanjohtajan Marko Huhtalan kanssa kirkon tulevaisuutta pääkaupunkiseudulla.
Huhtalan mielestä on musiikki on hyvä esimerkki siitä, että kirkon pitäisi pysyä mukana ympäröivässä kulttuurissa, jotta ihmiset voisivat toteuttaa uskoaan sen kulttuurin kautta, johon itse kuuluvat.
– Kristinusko on aina hakeutunut vallassa olevaan kulttuuriin ja löytänyt muotonsa siinä. Itse esimerkiksi olen syntynyt gospelin aikaan. Se on minun kulttuurini ja minun on vaikea elää muuta kulttuuria, Huhtala painottaa.
– Enää ei ole yhtenäiskulttuurin ja kirkkokurin aikaa, jota kirkko yrittää elää. Siksi kulttuurin käsite on nyt hirveän tärkeä, Huhtala jatkaa.
Laaksonen oli mukana kehittämässä Tuomasmessun musiikkia. Musiikki on yksi tärkeimmistä suositun messun menestyksen syistä.
– Kun tutkittiin, miksi ihminen tulee Tuomasmessuun, kaikista suurin syy oli se, että musiikki on sellaista, mitä hän tykkää laulaa ja kuunnella, Laaksonen kertoo.
Laaksonen ja Huhtala kaipaavat muutosta myös jumalanpalvelusten liturgiaan.
– Rohkenen musiikin ammattilaisena sanoa, että nykyiset liturgiset sävelmät ovat tasoa 7-. Niissä ei ole mitään intohimoa, eikä tunnetta. Pitäisi saada enemmän variaatiota. Liturgiat toki ohjaavat, mutta myös kahlitsevat. Esimerkiksi pyhähymnejä ei edes ammattilainen opi laulamaan ilman nuottikirjaa.
Viikon debatti uusintana Radio Deissä keskiviikkona klo 13 ja sunnuntaina klo 20. Keskustelun voi kuunnella myös Radio Dein arkistosta.
Lue myös: Jutta Urpilainen saarnaa Tuomasmessussa
