Lucinen perheen asunto tuhoutui Syyrian maanjäristyksessä, mutta sitä kunnostetaan Open Doorsin tuella. Perhe iloitsee kotiinpaluusta ja heitä auttaneiden ihmisten ystävällisyydestä.
Lucine on palannut aviomiehensä Zarehin ja tyttärensä Serenan kanssa Syyrian Aleppossa sijaitsevaan kotiinsa helmikuun maanjäristysten jälkeen. Talon korjaustyöt ovat vielä kesken, mutta koska yksi makuuhuone on jo saatu valmiiksi, he päättivät palata kotiin.
Pakoon
Kun Lucine pakeni kiireellä murenevasta asunnostaan, hänen sydämensä valtasi pelko. Häntä ei pelottanut jalkojen alla käyvä tärinä tai olohuoneesta makuuhuoneeseen ryömivä pölyaalto, vaan hajoavista seinistä lähtevä ääni.
”En voi koskaan unohtaa sitä ääntä”, Lucine sanoo.
Seinien rutistessa Lucine piti lujasti kiinni 23-vuotiaan tyttärensä Serenan kädestä. Yhteys rohkaisi heitä.
Tiedämme, että Jumala on kanssamme ja että hän tulee johtamaan meidät pimeyden halki.
LUCINE
”Äiti, älä päästä irti. Jos kuolemme, kuolemme yhdessä”, Serena muistelee sanoneensa äidilleen.
Horjumaton usko Jumalan huolenpitoon johdatti heitä, kun he kiiruhtivat alas portaita hyppien kivien yli, jotka tukkivat rappukäytävää. Heidän pakonsa tuntui kuin kauhuelokuvan kohtaukselta, jossa laasti putoili katolta heidän päälleen. Ja tämä tapahtui kerran niin kotoisassa Aleppossa.
Lucine koki suurta surua ajatellessaan, ettei hän ehkä koskaan palaisi kotiinsa.
”Ajattelin, etten näkisi kotiani enää koskaan.”
Lohtua uskosta ja yhteydestä
Maanjäristys aiheutti käsittämätöntä kaaosta ja tuhoa. Raunioiden keskellä Lucine ja hänen perheensä löysivät lohtua ja voimaa lujasta uskostaan.
Kyyneleet silmissä Lucine kertoo: ”Olemme kristittyjä, ja tällaisessa ajassa löydämme voimaa yhteydestämme. Tiedämme, että Jumala on kanssamme ja että hän tulee johtamaan meidät pimeyden halki.”
Perhe sai lohdutusta kristittyjen yhteisöstä tietäen, etteivät he olleet yksin haasteidensa kanssa. Heidän seurakuntansa oli heille toivon ja tuen majakka, joka oli valmiina auttamaan Open Doorsin paikallisten yhteistyökumppaneiden tukemana.
Lucinen perheen koti on yksi niistä aleppolaisten kristittyjen 1 200 vaurioituneesta asunnosta, joita yhteistyöjärjestömme insinöörit kävivät katsomassa. Vahinkojen kartoittamisen jälkeen alkoi ensimmäisten talojen kunnostus. Lucinen kodissa valmiina on nyt makuuhuone, eli korjaus on vielä kesken. Asunto täytyy myös maalata vielä kertaalleen.
Etsiessään suojaa kaaoksen keskellä Lucine, Zareh ja Serena näkivät ympärillään aiemman elämänsä jäänteet. Heidän omaisuutensa oli kääritty suojamuoviin. Heitä ei haitannut maalin katku, sillä korjaustyöt puhalsivat uutta elämää kotiin, jossa he olivat eläneet koko elämänsä.
Se, mikä täytti heidän sydämensä ilolla, ei niinkään ollut uusi alku, vaan heitä auttaneiden ihmisten ystävällisyys.