Kirjoittanut
Tuoreimman Sitran megatrendiselvityksen mukaan uskontoa on Suomessa käytetty politiikan ja vaikuttamisen välineenä.
Sitran Megatrendit 2023 -katsaus tarjoaa kokonaiskuvan kehityssuunnista, jotka kuvaavat muutoksen laajoja kaaria ja tuovat esiin juuri nyt korostuvia ilmiöitä.
Edellisen kerran Sitra julkaisi vastaavan selvityksen vuoden 2020 tammikuussa.
Vuoden 2023 megatrendeiksi Sitra nimeää nämä viisi ilmiötä: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee.
Katsauksessa ennakoidaan myös uskontojen ja ideologioiden merkityksen vahvistuvan.
”Uskontojen merkitys on globaalisti kasvussa ja uskonnon rooli poliittisen päätöksenteon taustalla voimistunut, esimerkkeinä aborttioikeuksien rajoittaminen uskontoon vedoten tai uskonnollisten puolueiden vaalimenestys eri maissa.
Myös suomalaisessa yhteiskunnassa uskontoa on käytetty politiikan ja vaikuttamisen välineenä, esimerkiksi avioliittolain uudistamisen yhteydessä.
Perinteisten uskontojen rinnalla nousussa ovat myös uudet ideologiat, kuten posthumanismi ja dataismi.”
Sitra on Suomen eduskunnan perustama, poliittisesti ja taloudellisesti sitoutumaton tulevaisuustalo, jonka tehtävä on ennakoida tulevaisuuden muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tehdä kokeiluja ja kehittää toimintamalleja.
Jo ennen Megatrendit 2023 -katsauksen julkistusta henkisyyden merkityksen nousua on ennakoitu useilla foorumeilla.
Esimerkiksi Leena Vilkka kirjoitti aiheesta Ylelle kolumnin joulukuun 2022 lopussa. Hän on ympäristöfilosofian dosentti, kirjailija ja Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja.
”Vahva näkemykseni on, että tulevaisuuden megatrendi on henkisyys. Meditaatiot, retriitit, shamanismi rumpukursseineen, erilaiset joogaryhmät ja hyvinvointikurssit vetävät väkeä puoleensa. Meediot, ennustajat ja tulkitsijat elävät kulta-aikaansa.
Some täyttyy erilaisista henkisistä ja hengellisistä ryhmistä.”
Kolumnissaan Vilkka toteaa, ettei kristityillä vielä ole hätää. He edustavat suurinta uskontokuntaa, eikä kirkkoon kuulumattomuus kerro ihmisen henkisyyden tilasta.
Johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä kertoi toukokuun 2022 Kirkkopäivillä henkisyyden ja kokemuksellisuuden kiinnostavan ihmisiä:
– On arvioitu, että vuonna 2060 eri uskontokuntiin kuuluu ihmisiä enemmän kuin nyt, eikä kristittyjä ole silloin yhtään vähempää. Muslimien osuus kasvaa.
