Kirjoittanut
Uskonnonopetusta ollaan palauttamassa kouluihin Venäjällä. Uskonnonopetusta on kokeiltu Venäjän kouluissa vuoden verran. Kokeilu on osoittanut, että opetukselle on tilausta.Venäjän viranomaisten ja uskonnollisten johtajien mukaan kokeiluvuosi on ollut menestys.
Venäjän opetusministeriö ilmoitti neuvotelleensa Moskovassa neljän suuren uskonnon edustajien kanssa, että kokeiluvuoden jälkeen Venäjän kouluissa opetetaan uskonnollisen kulttuurin perusteita ja etiikkaa ensi vuonna.
– Suuri määrä opiskelijoita valitsi uskonnon kursseja, kertoo rovasti Vsevolod Tsaplin, Moskovan patriarkaatin kirkkojen välisten suhteiden osaston päällikkö Asia News:n verkkouutisissa.
Neuvostoliiton aikana kielletty uskonto teki paluun kouluihin vuonna 2010. Opetusta tarjottiin silloin vain muutamilla alueilla. Moskovan patriarkka tuki voimakkaasti tätä työtä.
”Moraalinen vallankumous välttämätön”
Moskovan patriarkaatille uskonnonopetuksen saaminen kouluihin on tärkeä asia. Rovasti Tsaplin korostaa uskonnon opetuksen hyötyjä kouluissa.
– Tosiasia on, että ilman moraalista vallankumousta Venäjä ei selviä kauaa. Kun nuori kasvaa moraaliselta kannalta vahvemmaksi, hän voi ainakin osittain muuttaa asioita ympärillään. Vain tällä tavalla sukupolvi sukupolvelta voidaan voittaa Neuvostoliiton jälkeisen yhteiskunnan moraalisesti poikkeava mentaliteetti, Tsaplin analysoi.
Tällä hetkellä peruskoulujen oppilaat voivat valita opiskeluunsa yhden neljän suuren uskonnon – ortodoksisuuden, islamin, juutalaisuuden ja buddhalaisuuden – historian tai useampia kursseja aiheesta ”uskonnon kulttuuriset perusteet ja etiikka”.
Toistaiseksi oppitunteja on ollut vain kouluvuoden yhdellä lukukaudella, mutta ortodoksinen kirkko on vaatinut niiden laajentamista.
Venäjän opetusministeriön uskonnollisen opetuksen toimiston johtaja Elena Romanova kertoi ongelmia vielä toki olevan esimerkiksi liian kiireesti valmistetuissa oppikirjoissa ja opettajissa, jotka tarvitsevat vielä lisäkoulutusta.
Uskonnon opetus kouluissa herättää monenlaisia ajatuksia niiden Venäjän vähemmistöuskontojen joukossa, jotka uskovat Kremlin yrittävän nyt vakuuttaa ortodoksisuuden olevan osa kansallista identiteettiä.
