Kirjoittanut
Profeetta Muhammedin pilakuvista aiheutuneet terrori-iskut, Koraanin polttamiset, Päivi Räsäsen lausunnot homoseksuaalisuudesta – sanan- ja uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset ovat viime aikoina olleet paljon esillä.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle kokoontuu noin 40 uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunutta asiantuntijaa 27 EU-maasta 21.–23.9.2023 tämän ajankohtaisen aiheen äärelle.
Itä-Suomen yliopistossa järjestetään tuolloin European Consortium for Church and State Research -tutkimusyksikön 35. konferenssi, jossa keskustellaan sanan- ja uskonnonvapauden tulevaisuudesta Euroopassa. Konferenssin teemana on Freedom of Speech and Religion. Tapahtuman ensimmäisenä päivänä pidetään 100 vuotta uskonnonvapautta Suomessa -juhlasymposiumi, joka on avoin myös suurelle yleisölle.
– Vuoden 2023 teema ”Sananvapaus ja uskonto” on erittäin ajankohtainen. Keskustelua uskonnonvapauden ja sananvapauden rajoista käydään juuri nyt Suomessa, muun muassa Päivi Räsäsen tapauksen yhteydessä. Laajemmin aihetta käsitellään myös EU:n piirissä, jota ovat ravistelleet vuodesta 2008 alkaen profeetta Muhammedin pilakuvista aiheutunut isku ranskalaisen satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen, ja vuosikymmen myöhemmin virinneet lukuisat terroristi-iskut Belgiassa, Ranskassa ja Englannissa sekä aivan viimeaikaiset Koraanin polttamistapaukset Tanskassa ja Ruotsissa, kirkkohistorian professori Matti Kotiranta kuvailee.
Kokous pyrkii linjaamaan uskonnonvapauden ja sananvapauden välisen rajan määrittelyä sananvapautta säätelevien perusnormien näkökulmasta ja uskonnon ja rikoslain näkökulmasta (jumalanpilkka, uskonrauhan rikkominen, vihapuheen kielto sananvapauden rajoituksena) ja myös näiden molempien piiriä tarkemmin.
Puhujina ihmisoikeuksien ja sananvapauden huippuasiantuntijoita
Konferenssin ensimmäisen päivän ”100 vuotta uskonnonvapautta Suomessa juhlasymposiumin pääpuhujina kuullaan useita alansa huippuasiantuntijoita. Professori Martin Scheinin Oxfordin yliopistosta on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita, jotka koskevat kansainvälistä ja eurooppalaista ihmisoikeusoikeutta, kansainvälisiä tuomioistuimia, sopimuksia sekä vertailevaa perustuslakia. Hän on työskennellyt Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomiteassa YK:n ihmisoikeus- ja terrorisminvastaisena erityisraportoijana ja EU:n perusoikeusviraston tiedekomitean jäsenenä.
Professori Tuomas Ojanen on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valtiosääntöoikeuden professori vuodesta 2007 alkaen. Tätä ennen hän toimi Turun yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 2004–2007. Ojanen on erikoistunut Suomen valtiosääntöoikeuteen sekä perustuslakiin, kansainväliseen valtiosääntö- ja ihmisoikeuksiin sekä eurooppaoikeuteen. Hän on tullut tutuksi suurelle yleisölle usein käytettynä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.
Oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin on toiminut apulaisoikeusasiamiehenä vuodesta 2010. Ennen apulaisoikeusasiamiehen tehtävää Sakslin toimi oikeudellisesta tutkimuksesta vastaavana tutkijana Kelan tutkimusosastolla vuodesta 1999 alkaen. Hänellä on lukuisia, erityisesti perustuslakiin ja sosiaaliturvaan liittyviä asiantuntijatehtäviä suomalaisissa ja eurooppalaisissa työryhmissä ja tutkimushankkeissa. Sakslin on tutkimuksessaan tarkastellut erityisesti perus- ja ihmisoikeuksia sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa.
Kirkkohistorian professori Matti Kotiranta on ollut vuodesta 2004 alkaen European Consortium for Church and State Research -tutkimusyksikön asiantuntijajäsenenä ja on tutkinut erityisesti uskonnon ja lainsäädännön suhdetta. Hänen viimeisin teoksensa Religion and Law in Finland ilmestyi 2021 Wolters-Kluwerin kustantamana. Hän vastaa ECCSR:n 35. konferenssin järjestelyistä Joensuussa tutkimusyksikön puolesta.
