Kirjoittanut
Aviosuhteeseensa vakavasti sitoutunutkin puoliso voi ihastua johonkuhun muuhun kuin kumppaniinsa. Perheneuvoja Terhi Lahdensalo kertoo, miten uskollisuutta voi tietoisesti vaalia.
Onko uskottomuus kuin luonnonvoima, hurrikaanin tapainen myrsky, joka vain odottamatta tulee kohdalle ja pyyhkäisee yli jättäen jälkeensä avioliiton rauniot?
Jos ihastuu tai jopa rakastuu avioliiton ulkopuolella, miten olla hylkäämättä omaa puolisoa ja pysyä uskollisena ”kunnes kuolema erottaa”? Miten aviosuhteen voisi saada kukoistamaan? Muun muassa näitä kysymyksiä kohtaa työssään perhe- ja parisuhdetyötä toistakymmentä vuotta tehnyt Terhi Lahdensalo.
Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja Lahdensalo on omassa elämässään opetellut puhumaan avoimesti mieltä askarruttavista asioista. Siitä on ollut hyötyä sekä töissä että kotona. Avioliitossaan Terhi kokee kuitenkin olevansa kuin kuka tahansa puoliso.
– Omassa aviosuhteessa kukaan ei ole ammattilainen. Toki ammattilaisuus on antanut välineitä esimerkiksi riitelyyn ja sopimiseen. Elämänkokemus ja koulutukseni ovat auttaneet ymmärtämään muun muassa parisuhteen erilaisia vaiheita ja sisäistämään sen, että aviosuhteessa tarvitaan sitkeyttä ja tahtoa sitoutua liittoon, hän summaa.
Mihin tarpeeseen ihastumisen tunnetta tarvitsee?
Aviosuhteeseensa vakavasti sitoutunutkin puoliso voi ihastua tai rakastua johonkuhun muuhun kuin kumppaniinsa. Kukaan ei voi varmuudella tietää, että minulle ei koskaan käy niin, Lahdensalo korostaa.
Parisuhteessa on monenlaisia vaiheita, jotka koettelevat parisuhteen kestävyyttä. Näitä ovat esimerkiksi pikkulapsivaihe ja tyhjenevän pesän vaihe. Kenen tahansa parisuhteessa voi tulla vaiheita, jolloin toinen tai molemmat puolisot saattavat kokea kiusausta hakea huomiota tai lohtua oman suhteen ulkopuolelta.
Vahvimmatkaan tunteet eivät kuitenkaan pyhitä vääriä, puolisoa ja suhdetta satuttavia tekoja.
– Jos tunteet ovat syttyneet, olisi tärkeää pysähtyä miettimään, antaako tunteen viedä vaarantaen parisuhteen luottamuksen. Tunteet ovat spontaaneja reaktioita ja viestejä omista tarpeistamme. Vastuullisuutta on se, miten päätämme toimia. Siihen voimme vaikuttaa.
***
Lue koko artikkeli Uuden Tien verkkolehdessä.
