UT2020-julkistusjuhlassa käännös siirtyi lukijoiden ja kuulijoiden käyttöön

Suomen Pipliaseuran kaksi ja puoli vuotta kestänyt Uuden testamentin käännöstyö sai päätöksensä torstaina 22.10., kun UT2020-käännöksen julkistusjuhlia vietettiin Savoy-teatterissa kutsuvieraiden kanssa. Juhla lähetettiin livestriiminä nettiin, jossa sitä seurasi noin 140 ihmistä. Tallennetta oli muutamassa päivässä katsonut 900 ihmistä.

Raamatunkäännösten julkistusjuhlissa on tapana, että tekijät luovuttavat uuden käännöksen kirkkojen käyttöön. Yleensä lähes poikkeuksetta luovutettavana on ollut fyysinen kirja. Koska UT2020 on käännetty digitaaliseen muotoon mobiilikäyttäjille, käännöstä symboli tilaisuudessa iso kapalevykännykkä, ja käännös luovutettiin eteenpäin sanoin.

Suomen Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja, Oulun piispa Jukka Keskitalo kutsui lavalle UT2020-käännöksen vastaanottajat kaikista kirkkokunnista, joita edustivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna, Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Markku Salminen, Helsingin hiippakunnan asiainhoitaja Marco Pasinato katolisesta kirkosta sekä vapaiden suuntien edustajana Suomen Adventtikirkon johtaja Aimo Helminen. Jokainen kirkkokunnan edustaja luki myös otteen uudesta käännöksestä – UT2020:aa luettiin siten ensimmäistä kertaa julkisesti ääneen.

– Tästä päivästä lähtien maailman ensimmäinen mobiiliympäristöön laadittu käännös on kaikkien luettavana ja nautittavana, sanoi Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila puheessaan, jossa hän johdatti yleisöä hankkeen lähtökohtiin myös Martti Lutherin aikansa ”sosiaalisen median” sitaatin kautta.

UT2020-projektin vetäjä, Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari kiitti ja esitteli lavalla kaikki käännöstyötä tehneet asiantuntijat: kääntäjinä Pipliaseuran työntekijät eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija, FT Tuomas Juntunen; ohjausryhmässä evankelis-luterilaisen kirkon edustajat professori Lauri Thurén; pastori, TT Anni Pesonen ja Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, TM Mika Aspinen; ortodoksien edustajana auktorisoitu kääntäjä ja eksegetiikan jatko-opiskelija, FT Teija Haussalo, katolisten edustajana julkaisujohtaja, FL Katri Tenhunen, SVKN:n edustajana Suomen teologisen opiston rehtori, Th.M Timo Lehikoinen sekä suomen kielen asiantuntijana dosentti Hanna Lappalainen ja Pipliaseuran projektiryhmästä raamatunkäännöstyön asiantuntija, TT Seppo Sipilä.

– Tämä tulee olemaan teidän työuranne ehkä merkittävin tai ainakin yksi merkittävimmistä saavutuksista, niin merkittävästä asiasta on kysymys, puhui Jukka Keskitalo kääntäjille ja kiitti myös Pipliaseuran koko projektiryhmää työstä.

Raamattu alkutekstinä ei ole pyhää ja kankeaa

Tilaisuuden juontajan Päivikki Koskinen vetämässä haastatteluosuudessa taustoitettin ja arvioitiin käännöstä sekä jaettiin tunnelmia. Haastateltavina olivat ohjausryhmän jäsenet Lauri Thurén ja Hanna Lappalainen, toinen kääntäjä Tuomas Juntunen sekä hankkeessa testipalautetta antanut Kallion ilmaisutaidon lukiolainen Riikka Palosuo.

Monelle ihmiselle voi tulla yllätyksenä se, ettei Raamattu alkutekstinä ole mitään pyhää ja kankeaa. Me olemme tottuneet sellaiseen käännösten pohjalta. – Lauri Thurén

Riikka edusti yhtä niistä lähes 3 000 ihmisestä, jotka antoivat käännöstyön aikana palautetta ja joka otettiin huomioon tekstin viimeistelyssä. – Oli kunnia päästä mukaan. Mahtavaa, että tähän otettiin mukaan tulevia käyttäjiä, hän sanoi.

Lauri Thurén toi esille, miten monelle ihmiselle voi tulla yllätyksenä, ettei Raamattu alkutekstinä olekaan mitään pyhää ja kankeaa. – Me olemme tottuneet sellaiseen käännösten pohjalta, hän painotti. – Yritimme kääntäessä mennä juuri siihen suuntaan, että lukijat saisivat maistaa, millaista kieli oli alkuperäisten kuulijoiden korvissa.

Mutta millainen puhetyyli Jeesuksella sitten oli?

– Lähdin kääntäjänä liikkeelle siitä, että Jeesus puhuisi ihan normaalia kieltä. Oli vähän hakemistakin siinä, missä menee liian arkiseksi, ja sitten sitä muokattiin palautteen jälkeen ja löydettiin varmaan lopulta sellainen linja, josta oltiin yhtä mieltä, kuvasi Tuomas Juntunen prosessia. Esimerkiksi sanan urputtaa tyylisävystä käytiin keskustelua, ja lopulta kohtaan päätyi verbi jupista.

Uudesta käännöksestä on myös jäänyt pois sanoja kuten seimi, ruumen, ylkä, vanhurskas, ja tästä on jonkin verran tullut palautettakin. – Onko vaarana, että suomen kieli köyhtyy?, kysyi juontaja.

– Ajattelen, ettei suomen kieli onneksi ole yhden raamatunkäännöksen varassa, kommentoi Hanna Lappalainen. – Tämän käännöksen tehtävänä ei ole toimia vanhojen sanojen säilytyspaikkana ja turvasatamana, vaan nyt me lähdemme ymmärrettävyydestä. Hän mainitsi myös, ettei käännöksessä ole mitenkään kavennettu sanavarastoa: – Nyt siellä on vain erilaisia sanoja.

Myös käännösryhmän apuväline, mallilukija Elisa oli viitoittamassa kielen muotoilua. – Elisa oli minulla mielessä kielen kannalta ja varmasti ohjausryhmällekin Elisa oli tärkeä henkilö, arvioi Tuomas.

Viesti tuli vahvempana esiin juuri, kun ei tarvinnut Google kädessä lähteä lukemaan. – Testilukija Riikka Palosuo

Entäpä vastaanottajat: millaiselta esimerkiksi luokiolaisesta teksti on tuntunut? – Se on helppoa. Uutta käännöstä voi vaan lukea ja asia tulee selväksi. Viesti tulee ihan selvästi läpi, ainakin minulle, hän vastasi.

– Viesti tuli vahvempana esiin juuri, kun ei tarvinnut Google kädessä lähteä lukemaan. Myös luonteet ja tunnelmat välittyvät tarkemmin, Riikka arvioi.

– Vau, kuulostaa ihan siltä, että tavoitteeseen olisi päästy, summasi juontaja Päivikki Koskinen.

Mistä UT2020 löytyy?

Lue tekstinä: www.raamattu.fi/ut2020
Lue tekstinä tai kuuntele äänikirjana: Piplia-sovellus

Piplia-sovelluksen voit ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Sekä teksti että äänikirja ovat ilmaisia, mutta äänikirjan kuuntelu vaatii rekisteröitymisen. Lisäohjeita audion käyttöönotosta. Kuuntelupainike löytyy sovelluksesta tekstin yhteydestä.