Ratkaisevatko nuoret aikuiset kirkon tulevaisuuden? – Kyllä, sanoo pastori Timo Pöyhönen Tampereelta.
Nuori aikuinen tulee seurakuntaan, joka vasta hänen tarpeitaan.
– Nyt pitää mennä ihmisten luo, rakentaa yhteisöllisyyttä, sekä reaalisesti että virtuaalisesti, Pöyhönen kehottaa.
Uudistuvan kirkon tiellä on esteitä, mutta myös kosolti mahdollisuuksia, tuli esiin maanantaina Turussa aihetta pohtineessa seminaarissa.
Monen mielestä seurakunnan tilaisuudet ovat vakavia ja kasvottomia. Sisään on vaikea päästä ja julistus on tyrkyttävää.
– Kirkolla on hyvä imago, mutta toiminnalla huono, kuvasi pastori Timo Pöyhönen Tampereelta.
Myös perinteisten herätysliikkeiden toiminta on hiipumaan päin. Ja koko kirkon ääni on muuttunut entistä ristiriitaisemmaksi.
– Kysymys ei enää ole kirkon pelastumisesta ja selviytymisestä vaan siitä, että sanoma saa levitä, pastori Marko Huhtala Riihimäeltä analysoi ajan kuvaa.
Luterilaisuuteen kuuluu ajatus ”alati uudistuvasta kirkosta”, professori Miikka Ruokanen muistutti.
– Ennen kaikkea kirkon tulee pitäytyä ”kaikkein pyhimpään Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin”.
Paras tapa hidastaa kirkosta eroamisia on Ruokasen mukaan se, että kirkon jäsenet kokevat Kristuksen evankeliumin elämänä voimaksi ja toivon lähteeksi omassa arjessaan.
Ruokasen mukaan elävä, kiinnostava ja korkeatasoinen messu tulee nähdä seurakunnan päätoimintona, josta kaikki työntekijät kantavat vastuuta. Seurakuntia tulee kehittää messuyhteisön suuntaan ja suurissa kaupungeissa kokeilla pilottihankkeina henkilöseurakuntia.
