Kirjoittanut
Uushenkisyyyden ilmiönä on raportoitu kiinnostavan kasvavaa määrää suomalaisia, ja se on saanut jalansijaa jopa kirkoissa. Millaisia ongelmia tähän liittyy? Miten uushenkisyyteen pitäisi suhtautua?
Terveydenhuollon opettaja, kasvatustieteen maisteri, kirjailija Marjut Hovi on perehtynyt uushenkisyyteen ja kirjoittanut aiheesta kirjojakin (esim. Kaunis pahuus, Perusanoma 2022). Hän kertoo, että uushenkisyyden maailmankuvassa sekoittuu itämainen filosofia ja länsimainen okkultismi. Ihmiskuvassa korostuu mytologinen, tiedostava ihminen. Taustalla on Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksessa tapahtunut tietoisuuden herääminen.
– Uushenkisyydessä uskotaan, että ihmisessä on jumalallisia voimia. Ajatellaan, että ihminen nousee yhä uudelle tasolle ja tiedostaa yhä enemmän. Lopulta haetaan yhdentymistä universumin tai jonkin jumalisuuden kanssa, kirjailija kuvailee.
Kasvamisen ja kehittymisen taakka on yksistään ihmisen harteilla.
– Se on aika armotonta. Siinä ei tunneta syntiä, muttei myöskään armoa, koska ei ole ketään, keneltä sen saisi.
”Ajattelin kuolevani”
Uushenkisyyttä ei juurikaan kritisoida esimerkiksi mediassa, vaikka siihen liittyy myös haitallisia puolia. Somevaikuttaja Nea Finnilällä on asiasta omakohtaista kokemusta.
– Uskoin, että seksuaalisuus on seksuaalienergiaa, jota kuuluu jakaa loputtomasti muille ihmisille, mutta onneksi kuitenkin Jumala pelasti minut, ennen kuin nuo uskomukset toteutuivat käytännössä, hän kertoo.
Ajatusmallista saattaa seurata helposti esimerkiksi hyväksikäyttöä. Uushenkisyydessä mukana oleminen voi aiheuttaa myös psyykkistä oireilua, minkä Finnilä liittää henkivaltoihin.
– Eräs tuntemani henkilö suoritti minulle pyytämättäni etänä puhdistusta, minkä seurauksena jäseneni alkoivat kouristella ja minulle tuli lohduton itkukohtaus. Se oli todella pelottavaa ja ajattelin kuolevani.
Henkivalloista tulisi puhua
Sekä Finnilä että Hovi pitävät sitä ongelmallisena, ettei kristillisissä seurakunnissa puhuta henkivalloista. Uushenkisyyden lisäännyttyä se olisi tarpeellista. Nea Finnilä kärsi monista oireista vielä uskoontulon jälkeenkin.
– Uushenkisyys ei ole mikään leikin asia, vaan elämän ja kuoleman asia, josta pitäisi todella varoittaa ja puhua, Marjut Hovi sanoo.
Nykypäivän seurakunnissa ei esiinny juurikaan eksorsismia eli demonien ulosajamista. Hovi uskoo, että vielä tulee kuitenkin aika, kun seurakunnat ovat valmiit keskustelemaan ja myöntämään henkivaltojen olemassaolon.
– Itselleni on ollut tärkeää myös se, että ympärillä on uskovia ihmisiä, joilla on kokemusta ja tietoa henkivalloista, Finnilä lisää.
Hän toivoo, että ihmiset etsisivät uushenkisyyden sijaan vastauksia Raamatusta.
– Jeesus on ainut pelastajamme. Mihinkään muuhun toimintaan ei kannata sotkeutua.
Ohjelma on katsottavissa myös tästä linkistä.
Elina Uusikylä
