Tänään 29.5. Suomen uusi hallitus astui virkaan Juha Sipilän johdolla. Seurakuntalainen kokosi yhteen ministerinsalkkujen jaot sekä suurimmat leikkaukset.
Keskusta 6, kokoomus ja perussuomalaiset 4
Pääministerin salkun sai luonnollisesti keskustan Juha Sipilä. Sen lisäksi keskustalla tuli yhteensä viisi ministerinsalkkua, joista yksi on jaettu kahden ministerin kesken. Elinkeinoministerin virkaa hoitaa Olli Rehn, maatalous- ja ympäristöministerin salkkua puolestaan Kimmo Tiilikainen. Kunta- ja uudistusministeriksi valittiin Anu Vehviläinen; perhe- ja hyvinvointiministerin salkun jakavat Juha Rehula sekä Annika Saarikko.
Kenties eniten puheita on herättänyt liikenne- ja viestintäministeriksi valittu Anne Berner, joka on vasta ensimmäisellä kaudellaan eduskunnassa. Bernerillä on vankkaa kokemusta yrittäjyydestä ja yritysten hallituksissa työskentelyssä, vaikka onkin politiikassa varsin kokematon.
Kokoomus ja Perussuomalaiset saivat molemmat neljä salkkua. Suurimpana yllätyksenä tulivat Alexander Stubbin (kok.) valtionvarainministerin virka sekä Timo Soinin (ps.) ulkoministerin salkku, joiden oletettiin menevän toisin päin.
Sisäministeriksi valittiin Petteri Orpo, ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakka sekä opetus- ja kulttuuriministeriksi Sanni Grahn-Laasonen, kaikki kokoomuksesta. Perussuomalaisministerejä ovat oikeus- ja työministeri Jari Lindström, puolustusministeri Jussi Niinistö sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
Kuka vastaa kirkosta?
Toisin kuin esimerkiksi Kiinassa tai Indonesiassa, Suomessa ei ole erillistä kirkko- tai uskontoministeriä, sillä ministerillä ei ole päätäntävaltaa kirkon asioissa. Kirkollisia asioita hoitava ministeri huolehtii lähinnä kirkon lainsäädännöllisten asioiden etenemisestä ja uskonnonvapauden toteutumisesta.
Viime kaudella kirkollisista asioista vastasi sisäministeri Päivi Räsänen (kd.), mutt tehtävää ovat usein hoitaneet myös kirkkoon kuulumattomat henkilöt. Uudessa hallituksessa kirkon asioiden hoito kuuluu todennäköisesti opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle.
Koulutusleikkaukset kuohuttavat
Hallitus aikoo säästää yhteensä kymmenen miljardia uudessa budjetissaan. Tämä tarkoittaa kiristyksiä etenkin valmiste-, kuten tupakkaveroissa. Vastaavasti ansiotulo- ja autoverotusta huojennetaan.
Leikkausten kohteiksi joutuivat muun muassa vuorotteluvapaa, päivähoito sekä opintotuki. Vuorotteluvapaajärjestelmästä kokonaan luopumista harkitaan, mutta ainakin sen ehtoja tiukennetaan. Päivähoidossa tulilinjalle joutuvat työttömien lasten päivähoiti sekä ns. 0-maksuluokan tilanne. Päivähoitomaksujen korottamista suunnitellaan, mahdollisesti perustamalla uusi maksuluokka rikkaammille.
Eniten soraääniä on herättänyt koulutusjärjestelmään suuntautuvat 681 miljoonan euron säästöt. Muun muassa opintotukea sekä korkeakoulututkintojen rahoitusta ollaan vähentämässä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan koulutuksen taso ei tule laskemaan Suomessa leikkauksista huolimatta. Nuoret sekä Helsingissä että Tampereella ovat kuitenkin järjestämässä protesteja koulutusleikkauksia vastaan.
Koulutuksen leikkaukset osuvat kipeästi etenkin pieniin opetuksenjärjestäjiin, kuten moniin kristillisiin opistoihin. Kotimaa24:n haastattelussa Seurakuntaopiston rehtori Helena Ahonen kertoo pelkäävänsä kristillisten opistojen sekä koko muunkin koulutusjärjestelmän aseman puolesta: ”Koko suomalaisen koulutusjärjestelmän kannalta tilanne voi olla uhkaava, sillä jo pitkään koulutuspoliittinen suuntamme on ollut ihmisten koulutustason nostaminen. Nyt suunta uhkaa kääntyä.”
Lähteet: Helsingin Sanomat, yle.fi, Kotimaa24
Kuva: Ville Oksanen /flickr.com
