Kirjoittanut
Eduskunta hyväksyi torstaina 7. maaliskuuta uuden rahankeräyslain, joka tulee voimaan syksyllä. Uusi laki tuo helpotusta uskonnollisten yhdistysten rahankeruuseen. Lain mukaan seurakuntatyö katsotaan yleishyödylliseksi.
Eduskunta hyväksyi rahankeräyslain täysistunnossaan torstaina 7. maaliskuuta. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on hyvin tyytyväinen lopputulokseen. ”Työ on nyt palkittu. Nyt koittaa kaikille seurakunnille vapaus kerätä kolehtia ilman rahankeräyslupaa”, Laukkanen kirjoittaa Facebook-seinällään.
Ennen lain uudistamista rahankeräyslain tulkinnassa oli epäselvyyksiä liittyen erityisesti uskonnollisten yhdistysten oikeuteen kerätä tilaisuuksissaan kolehtia. Tiukimman tulkinnan seurauksena uskonnolliset yhdistykset, kuten yhdistysmuotoiset helluntaiseurakunnat tai muut vapaiden suuntien yhdistysmuotoiset seurakunnat, eivät olleet rekisteröityjen yhdyskuntien tavoin oikeutettuja laissa mainittuun kolehdin keruuseen ilman rahankeräyslain mukaista rahankeräyslupaa.
Uudistettu rahankeräyslaki selkiyttää tilannetta. Uskonnonvapauslaissa tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan tilaisuuksien yhteydessä saa kerätä kolehdin ilman erillistä rahankeräyslupaa.
Uuteen lakiin on kirjattu myös kevyempi keräysmuoto, pienkeräyslupa, jolla voi kerätä enintään 10 000 euroa kolmen kuukauden aikana kahdesti vuodessa. Luvan saamiseksi riittää ilmoitus paikallispoliisille. Poliisin on käsiteltävä hakemus viiden vuorokauden kuluessa.
Varsinainen rahankeräys saadaan järjestää vain, jos Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan.
Rahankeräys saadaan järjestää varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Uudistettu laki selkiyttää yleishyödyllisyys-käsitettä niin, että se kattaa myös aatteellisen toiminnan.
