Kirjoittanut
Tangokuninkaaksi kruunattu Pasi Flodström ei halua rakentaa raja-aitoja vaan enemmänkin siltoja. Kirkon kanttorille ei siksi ole ristiriitaista lähteä laulamaan muille estradeille. – Sillä tavalla pääsen eri väen keskuuteen, hän sanoo.
Tuore tangokuningas Pasi Flodström on ammatiltaan kanttori. Hänelle ammatinvalinta ja esimerkiksi virret tuntuivat jo nuorena luonnolliselta, sillä mies oli käynyt lapsesta lähtien seurakunnan kerhoissa ja eskarissa.
Virsiin hän pääsi tutustumaan, kun aloitti pianotunnit Nakkilan seurakunnan kanttorin opissa jo yhdeksänvuotiaana. Silloin soiteltiin virsiä ja myöhemmin myös laulettiin.
– Heti alkuvaiheessa kehkeytyi unelma, että mäkin haluan olla kanttori joskus. Oli helppo edetä ja opiskella, kun tiesi koko ajan tähtäimen, viikko sitten tangokuninkaaksi Seinäjoella kruunattu Flodström kertoo.
Hänen mukaansa ammattiin eivät ohjanneet hengelliset kokemukset, mutta kanttorin työn varrella oma henkilökohtainen usko on vahvistunut.
– Olen nähnyt, että asiat oli tarkoitettu menevän näin ja miten on johdateltu hienosti tätä polkua eteenpäin.
Flodström oli Radio Dein Herätys-aamulähetyksen vieraana Mikael Juntusen haastateltavana. Kun häneltä kysyttiin mielivirttä, hän joutui hetken miettimään. Uusi mielivirsi löytyy nimittäin melkein joka sunnuntai, kun kanttori jumalanpalvelusta varten harjoittelee. Mutta sitten mieleen nousee virsi 552, Mua siipeis suojaan kätke.
Tangokruunua on kunnia kantaa
Kanttorille tulee tangokuninkaana täysin erilainen kesä, jonka aikana tulee olemaan vain viisi vapaapäivää. Muuten aika kuluu keikoilla ja pitkillä ajomatkoilla tien päällä ympäri Suomea. Ainakin alkuun keikoilla sekä kuninkaalla että kuningattarella on kruunut päässä.
– On hieno kantaa kruunua. Se on ollut Sauli Lehtosesta asti kuninkaan päässä, ja sitä ovat kantaneet Jari Sillanpää ja muut tangokuninkaat, Flodström sanoo.
Hän on kanttorina Harjavallan seurakunnassa. Oliko kilpailuun hakiessa mielessä myös riski, että sen voisi myös voittaa ja edessä olisi tangokuninkuus?
– Pitää ottaa huomioon se vaihtoehto, että se kruunu voi sieltä tulla. Kävin kirkkoherran kanssa keskusteluita ja tehtiin suunnitelmia sen varalle. Kun on virka, joka velvoittaa, ei pidä ihan sekoittaa pakkaa.
– Meitä oli erilaisia kilpailijoita ja erilaisia persoonia. Taiteesta kilpaileminen on jotenkin absurdia, että asetetaan paremmuusjärjestykseen. Siksi jännitys säilyi aivan loppuun asti, että mitä tuomarit haluavat tämän vuoden kuninkaallisilta.
Kirkon ”tyky-päivät” tangofinaalissa
Flodström ei ollut ainoa kirkossa töitä tekevä Seinäjoen tangokilpailuissa. Hän on itse kanttori, tangoprinssiksi tuli pappi ja Kotimaan toimittaja Niilo Rantala, finaalissa oli kirkkovaltuutettu Kullervo Kauppi ja tangosävellyskilpailun voitti kappaleellaan Syntinen nainen oululainen Maiju Oja, joka myös kirkon aktiiveja.
– Ne olivat kirkon tyky-päivät, Flodström naurahtaa.
– Puhuimme finaalin aikana paljon myös kirkon asioista, koska se kosketti niin montaa finalistia. Ja oli hauska huomata, että se kiinnosti myös toimittajia.
Moni voi ajatella, että on ristiriitaista, kun kanttori hyppää urkujen takaa tango-estradeille.
– Minulle on ollut haastavaa vetää selkeitä raja-aitoja eli maailmojen ja genrejen välille. Tykkään rakentaa siltoja ja sillä tavalla päästä eri väen keskuuteen ja yhdistää maailmoja.
– Nykyisin rohjetaan toivoa hautauksiin tai hautauksiin vainajalle tai vihkiparille mieluista musiikkia. Ja tänä päivänä se paljon on iskelmämusiikkia tai pop-musiikkia. Se koskettaa heitä, ja tilaisuuteen saadaan syvempi ulottuvuus, Pasi Flodström vakuuttaa.
Kuuntele koko haastattelu Dei Plus -palvelusta: Herätys 12.7.2023, kohdasta 1:14.
