Kirjoittanut
Alexander Stubb korosti puheessaan suomalaisten valmiuksia toimia rauhavälittäjinä maailman konflikteissa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi virkaanastujaispuheensa alussa, että hän ryhtyy hoitamaan presidentillistä tehtäväänsä ”nöyränä ja kiitollisena”.
”Nöyränä sen edessä, että olen saanut valtakirjan ja vastuun tähän vaativaan tehtävään suoraan Suomen kansalta. Kiitollisena siitä, että saan palvella rakasta isänmaatamme näinä vaikeina aikoina”, hän sanoi.
Maailma murroksessa
Stubb korosti puheessaan, että maailmassa eletään murroksen aikaa ja uuden aikakauden alkua. Sotilaallinen liittoutuminen ja Nato-jäsenyys ovat tuoneet Suomen osaksi läntistä arvoyhteisöä, johon se on Stubbin mukaan kuulunut henkisesti koko itsenäisyytensä ajan.
”Me elämme sukupolvemme 1918-, 1945- ja 1989- hetkeä. Ajanjaksoa, jolloin ymmärrämme, että maailma on murroksessa, mutta emme vielä tarkkaan tiedä mihin se johtaa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin”, Stubb kuvaili.
”Elämme rauhattomuuden ja epäjärjestyksen maailmassa.”
Uuden maailmajärjestyksen rakentaminen ei Stubbin mukaan kuitenkaan tapahdu hetkessä.
”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa. Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liittolaisuuksia, siis eräänlaisen à la carte maailman, jossa kumppaneita poimitaan kuin rusinoita pullasta. Meidän on oltava valppaita.”
Pelko ei voi johtaa ulkopolitiikkaa
Stubb halusi puheellaan rohkaista Suomen kansaa pelottaviltakin tuntuvien muutosten ja konfliktien keskellä.
”Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä sekasortoiselta, epätoivoon ei kannata vaipua. Pelko on huonoin mahdollinen ohjenuora ulkopolitiikkaan. Kyllä, tulemme näkemään strategista kilpailua. Kyllä, tulemme näkemään paikallisia, jopa alueellisia konflikteja.”
”Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maltti on aina valttia.”
Muuttuviin olosuhteisiin on kuitenkin reagoitava joskus nopeastikin kuten tapahtui Suomen Nato-jäsenyyden kohdalla.
Suomen edistettävä rauhaa
Stubb sanoi puheessaan viime aikojen julkisen keskustelun olleen ”kovin sotaisaa”.
”Puhumme paljon aseista, ammuksista ja armeijoista. Tämä johtuu tietenkin siitä, että elämme maailmassa, jossa soditaan niin Euroopassa, Lähi-idässä kuin Afrikassakin.”
”Sotaisan retoriikan ei pidä kuitenkaan hämärtää sitä, että me suomalaiset olemme rauhaa rakastava kansa. Eikä sitä, että tasavallan presidentin päätehtävä on pitää kaikissa olosuhteissa huoli siitä, että Suomessa rauha säilyy. Sen lupaan tehdä, mutta tiukan paikan tullen olen myös valmis tekemään vaikeita päätöksiä, joilla taataan maamme turvallisuus.”
Stubbin mukaan tärkeää on edistää rauhaa myös maailmalla. Hän muistutti puheessaan Martti Ahtisaaren merkittävästä vaikutuksesta rauhanvälittäjänä.
”Hänen perintöään meidän on vaalittava ja jatkettava. Aina kun meille annetaan mahdollisuus välittää rauhaa, me olemme siihen valmiita. Diplomatian ohella puolustusvoimiemme valmius ja toimintakyky on kriittinen osa kykyämme ylläpitää rauhaa.”
Kahtia jakautumista vältettävä
Presidentti Stubb korosti puheessaan yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua ja pitää kiinni sananvapaudesta, toimivasta kansalaisyhteiskunnasta ja oikeusvaltiosta.
”Vaalikaamme siis niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko meidän itsenäisyytemme ajan. Olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa. Emme anna periksi. Olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta”, Stubb vakuutti.
Alexander Stubb haluaisi välttää suomalaisten kahtia jakautumisen. Hän toivoo, että ihmiset keskittyisivät siihen, mikä heitä yhdistää. Yhdistäviksi tekijöiksi hän mainitsi muun muassa kulttuurin, sivistyksen ja liikunnan.
Maailman paras maa
Stubb muistutti puheessaan, että Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa.
”Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että se on sitä vastaisuudessakin. Tulen Suomen tasavallan 13. presidenttinä antamaan kaikkeni isänmaan eteen, jokainen päivä. Tehtävä on ihmistä suurempi. Presidentti seisoo aina edeltäjiensä hartioilla, sydämessään Suomen kansalta saatu luottamus.”
