Kirjoittanut
Eläkkeelle jäädessään MTV:n uutisankkuri yllättyi huomatessaan, kuinka rakas hän oli katsojille ja ymmärsi, kuinka merkityksellistä hänen työnsä oli suomalaisille.
Keijo Leppänen syntyi 1960 Pirkanmaalla, Virtain Kurjenkylässä. Leppästen sukutila oli pieni karjatila, jossa Keijo oppi vanhemmiltaan kovan työntekemisen mallin. Kurjenkylään oli muodostunut vahva helluntaiseurakunta, johon Leppäsen perhe kuului. Sieltä Keijolla on vahvoja muistoja varsinkin telttakokouksista.
”Lastenleirit olivat ihan huippu juttuja”
− Lapset kulkivat pieninä mukana näissä kokouksissa, ja teltan pystytys ja purku olivat kivoja hommia. Lastenleirit olivat ihan huippu juttuja juhannuksen jälkeisellä viikolla. Vaikka seurakunta oli pieni, lukumääräisesti 100 jäsentä, niin leirit olivat valtavan isoja. Ehkä 50 lasta kokoontui vajaaksi viikoksi.
Kristittynä haluan sanoa, että se oli johdatusta
Lukion jälkeen Keijo pääsi kesäharjoittelijaksi Tampereelle Aamulehden urheilutoimitukseen ja syksyllä Seinäjoelle Ilkka-lehteen, josta avautui 10 vuoden pesti. Hän oli jo lukiossa kympin oppilas äidinkielessä.
− Sanoin silloin ja sanon edelleen, että ehkä mulla oli keskimääräistä parempi kyky asetella sanoja peräkkäin, niin että niistä muodostuu mielekkäitä kokonaisuuksia.
”Jos haluaa vaihtelua elämässään, niin pitää ottaa aina vähän riskiä”
Helsinkiin muutto ja uutispäällikön pesti Uudessa Suomessa oli riski, sillä lehti meni pian sen jälkeen konkurssiin vuonna 1991.
− Jos haluaa vaihtelua elämässään, niin pitää ottaa aina vähän riskiä, ja aina tuommoinen työpaikan, asuinpaikan ja oikeastaan koko elämän piirin vaihto sitä on. Se on mahdollisuus, ja myöhempi elämä sitten osoittaa, että se saattoi olla ihan hyvä lähtö.
Perheellinen Leppänen oli työttömänä puolitoista vuotta, mutta hän ei jäänyt passiivisesti odottamaan seuraavan työn avautumista, vaan lähti opiskelemaan.
− Hain Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta opintojen suoritusoikeuden yksityisesti, ja luin aikuisen kolmekymppisen miehen tahdilla. Kävin tenttimässä kirjoja, ja sopivaa työpaikkaa odotellessa tuli melkein tutkinto kasaan.
Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan
− MTV:n toimitalon 2. kerroksessa tuli vastaan toimituspäällikkö Pasi Salmikallio, joka kysyi, voisitko ruveta lukemaan noita uutisia, kun olet sopivan ikäinen ja sulla on hyviä vaatteita? Mielenkiintoinen rekrytointiperuste tuokin.
Todellisuudessa Linden oli jäänyt eläkkeelle ja hänelle etsittiin seuraajaa. Keijo Leppänen otti mielihyvin työn vastaan, olihan hänellä pitkä toimittajahistoria, sopiva ääni sähköiseen mediaan ja testattu sietokyky paineen alla.
30 vuoden aikana Leppänen on tehnyt 9 500 uutislähetystä ja parhaiten hän muistaa niistä isot katastrofit, kuten tsunamin ja kouluampumiset. Merkittävin hetki ankkurina Keijolle oli lukea, kun Suomesta tuli Naton jäsen ja Brysselissä Suomen lippu nousi salkoon Maamme-laulun soidessa.
− Vaikka en maalaile tässä mitään kriisiä, mutta kun asia on tuolla tavalla järjestetty, niin se antaa aivan erilaisen henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen, erityisesti kaltaiselleni ihmiselle, jolla on kolme asevelvollisuusikäistä nuorta miestä.
Vaikka uutisankkurin työ oli Keijo Leppäselle toiveammatti, niin vasta tehtyään sitä 28 vuotta hän oivalsi, kuinka rakas hän oli katsojille.
− Nämä viime vuodet, erityisesti viimeiset kuukaudet, päivät sekä viimeinen työpäivä − ja siihen liittyvä valtava medianäkyvyys sekä vielä valtavampi somejulkisuus ja palaute − osoittivat minulle, että työni on merkityksellistä ja tärkeää. Olin ja olen edelleen äärimmäisen kiitollinen, että tässä elämässä tehtäväkseni lankesi tuo uutisankkurin homma.
Vierivä kivi ei sammaloidu
Uutisankkurin työn ohessa Keijo Leppänen on kirjoittanut yhdeksän kirjaa, joista ensimmäinen, Kurja hurskaus, oli Vuoden kristillisen kirjan yleisöäänestyksen voittaja.
− Kurja hurskaus oli lempeää uskonelämän kritiikkiä. Ehdottomasti uskon puolesta, mutta vähän tapakristillisyyttä vastaan. Silloin se aihe oli tärkeä ja on itselleni tärkeä edelleen.
”Eihän kirjoittamisen kyky eikä halu ole mihinkään kadonnut”
Paperi ei vielä ole koneessa, mutta jonkun kustantajan kanssa on jo keskustelut käynnissä seuraa van kirjan kirjoittamisesta.
− Eihän kirjoittamisen kyky eikä halu ole mihinkään kadonnut, mutta kyllä se vaatii jonkinlaisen sytykkeen. Selkeän aiheen, jonka toki elämä voi tuoda syliin ihan hyvin milloin tahansa.
Keijo Leppänen teki viime lokakuussa sopimuksen Viestintätoimisto Kaiun kanssa erikoisalanaan esiintymis- ja mediavalmennus.
− Kun kansalaisten kuultavana on kaikilla foorumeilla niin paljon pitkää ja kuivaa puhetta, voisin antaa vinkkejä, miten puhutaan vähän lyhyemmin, ytimekkäämmin, terävämmin ja nokkelammin, että kuulijoilla olisi mukavampaa.
Isyys oli mullistavin elämänkokemus, joka muutti miehen täysin
Leppäsellä on kolme nyt jo aikuista poikaa; UkkoPekka, Ottoville ja Frans-Eemil. Lapsiperheen arjesta Keijo kirjoitti toisen kirjansa Isyystesti.
Urheilu oli Keijolle tärkeää jo lapsuudessa, niinpä hän on osallistunut intohimoisesti poikiensa jääkiekko- ja jalkapallomatseihin kentän laidalla. Ottoville Leppänen on nyt jopa SM-liigaseuran Kiekko Espoon luottopelaajia, ja ylpeällä isällä on kausikortti katsomoon.
Pojat ovat myös kulkeneet perheen kanssa seurakunnassa.
− Vahvat jäljet on jäänyt niiltäkin poluilta.
Keijo toivoo, että tulevaisuudessa hänellä on aikaa läheisille ja ystäville.
− Mulle riittää pieni, vauras arki. Se voisi tarkoittaa sitä, että kun me kohdataan tuolla jossain, vaikka lentoaseman kalliissa kahvilassa, niin mulla on sen verran lompsassa rahaa, että pystyn ostamaan kahvit sulle ja mulle. Sitten me istutaan siinä hetki ja jutellaan.
** Keijo Leppäsen haastattelu kokonaisuudessaan Dei Plussassa audiona Kirsin kanssa -ohjelmassa (15.10.2024) tai videona Dei Plus suosittelee -osiossa.
