Kirjoittanut
Syyrian uskonnollisten vähemmistöjen on vaikea luottaa Al Qaeda- ja Isis-taustaisiin vallanpitäjiin, Suomessa asuva syyrialaiskristitty sanoo. Viikonlopun väkivaltaisuudet vain syvensivät epäluuloja.
Spontaaneja joukkoteloituksia, maassa makaavien ruumiiden ruhjomista, ryöstelyä ja poltettuja koteja. Ihmisten nöyryyttämistä pakottamalla heitä ryömimään asemiesten edessä.
Brutaalit somevideot levisivät viikonloppuna maailman syyrialaisyhteisössä. Osa videoista oli aitoja, osa väärennöksiä, mutta yksi asia oli ilmeistä: Syyriassa todistettiin pahimpia väkivaltaisuuksia sitten joulukuun.
Entisen diktaattorin Bashar al-Assadin kannattajien ja maan armeijan väliset yhteenotot johtivat kostotoimiin ja yli 1 200 siviilin kuolemaan, raportoi tarkkailujärjestö Syrian Observatory of Human Rights. Joidenkin syyrialaisarvioiden mukaan todellinen uhrimäärä on vielä suurempi.
Kristityt pelkäävät, ettei vaino lopu tähän vaan jatkuu ja leviää.
Valtaosa tapetuista siviileistä edusti al-Assadin kansanryhmää, pääosin shiia-islamilaisia alaviitteja, mutta tapettujen joukossa oli myös ainakin kristittyjä.
Maassa valtaa pitävä islamistinen Hayat Tahrir al-Sham (HTS) -järjestö edustaa sunnilaista islamia, kuten väestön enemmistö.
– Sunnit pitävät sekä kristittyjä että shiialaisia syntisinä ja vääräoppisina. Kristityt pelkäävät, ettei vaino lopu tähän vaan jatkuu ja leviää, toteaa Suomessa asuva syyrialaiskristitty Layla.
– Yksittäisiä hyökkäyksiä on tehty viikonlopun jälkeenkin.
Layla on kotoisin pääkaupunki Damaskoksen lähistöltä ja seuraa maan tapahtumia tiiviisti. Hänen perheenjäseniään asuu Syyriassa yhä, ja heidän suojelemisekseen hän ei esiinny jutussa oikealla nimellään.
”Ketään ei saa jättää henkiin”
Avainmedian arabiankielisen työn johtaja Aaron Ibrahim on seurannut Syyrian tapahtumia huolestuneena. Ibrahimin johtamalla kansainvälisellä kristillisellä Al Hayat -kanavalla on Syyriassa useita kumppaniseurakuntia. Lisäksi Ibrahim kuuluu muslimitaustaisten kristittyjen kansainvälisen verkoston, Communio Messanican, johtokuntaan. Verkostolla on kontakteja Syyriassa eläviin, islamista kristinuskoon kääntyneisiin salakristittyihin. Heidän asemansa islamistihallinnon alaisuudessa on erityisen riskialtis.
Viikonlopun väkivaltaisuuksista pahiten kärsineillä alueilla toimii ainakin yksi evankelinen seurakunta. Lisäksi alueella asuu muslimitaustaisia uskovia.
Eräs muslimitaustainen ystävämme joutui juuri lähtemään Syyriasta, koska hän oli kertonut uskostaan ja oli saanut tappouhkauksia.
Ibrahimin saamien viestien perusteella näyttää siltä, että, että nämä uskovat ja kumppaniseurakuntien jäsenet selvisivät vahingoittumattomina, vaikka tilanne monilla alueilla olikin jännittynyt ja osin kaoottinen.
– Eräs muslimitaustainen ystävämme joutui juuri lähtemään Syyriasta, koska hän oli kertonut uskostaan ja oli saanut tappouhkauksia. Onnistuimme auttamaan hänet ulos maasta viime viikolla juuri ennen kuin uusimmat väkivaltaisuudet alkoivat, Ibrahim kertoo.
Väkivaltaisuudet leimahtivat torstaina 6. maaliskuuta sen jälkeen, kun al-Assadille uskolliset alaviittimilitantit olivat tehneet hyökkäyksiä maan armeijan sotilaita vastaan. Armeija ja hallintoa tukevat islamistiryhmät iskivät alaviittitaistelijoihin mutta ottivat kohteekseen myös vähemmistöihin kuuluvat siviilit.
Sisällissodan jäljiltä Syyriassa toimii lukuisia Al-Qaedaan, Isikseen ja Muslimiveljeskuntaan linkittyviä aseryhmiä, joilla on läheiset suhteet HTS-järjestöön. Myös HTS:n perustajien tausta on Al-Qaedassa ja Isisissä.
Vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana monet näistä ryhmistä ovat syyllistyneet toistuvaan väkivaltaan shiioja, kristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan.
– Taistelujen alettua viime viikolla eräs armeijan komentajista kehotti sunnimuslimeja menemään ja tappamaan alaviitit. Hänen mukaansa ketään ei tulisi jättää henkiin, mutta murhia ei tulisi kuvata videolle. Lisäksi hän totesi, että ellei Syyriasta tule sunni-islamilaista, he polttavat koko maan, Layla kertoo.
Oudot asemiehet luovat pelkoa
Vaikka valtaosa surmatuista on alaviitteja, myös kristittyjä tapettiin tarkoituksellisesti, raportit maasta kertovat. Tapettujen kristittyjen joukossa oli ainakin yksi katolinen pappi.
Pääosa väkivaltaisuuksista sijoittui Välimeren rannikolla sijaitseviin Latakian ja Tartusin maakuntiin, jotka ovat alaviittien ydinalueita. Hyökkäyksistä on kuitenkin raportoitu myös muualta maasta.
– Syyriassa ei missään ole turvallista. Sotilasvarusteisiin pukeutuneet naamioidut asemiehet pysäyttävät autoilijoita ja kyselevät henkilöpapereita. Kukaan ei tiedä, keitä he ovat: ovatko he poliiseja vai terroristeja, Layla kertoo.
Syyriassa arvioidaan elävän noin puoli miljoonaa kristillisten yhteisöjen jäsentä, pääosin ortodokseja. Kristittyjen määrä romahti vuoden 2011 kansannousun jälkeen, kun suurin osa heistä pakeni sisällissotaa ulkomaille.
Katteettomia lupauksia?
Kun islamistit syrjäyttivät Bashar al-Assadin joulukuussa, HTS vakuutti, että se takaa maan uskonnollisten vähemmistöjen turvallisuuden. Hallinnon lupauksista huolimatta Syyrian kirkot ovat talven aikana kertoneet toistuvista hyökkäyksistä kristittyjä kohtaan muun muassa Damaskoksen kristityissä kaupunginosissa. Kristittyjen hautausmaita on vandalisoitu ja koteja ryöstetty.
Toisinaan vainoajina ovat tuntemattomat asemiehet, toisinaan esimerkiksi naapurit, jotka pyrkivät ajamaan kristityn perheen kodistaan heittelemällä kiviä ja vahingoittamalla irtaimistoa.
Viikonlopun levottomuuksien jatkuessa väliaikaishallinnon presidentti Ahmad Al-Sharaa sanoi asettavansa riippumattoman komitean tutkimaan väkivaltaisuuksia ja saattavansa syylliset oikeuteen.
– Vähemmistöjen on vaikea luottaa tällaisiin puheisiin, Layla toteaa.
YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n viime viikolla julkaisemien lukujen mukaan Syyriaan on joulukuun vallanvaihdon jälkeen palannut yli 300 000 pakolaista. Nyt muuttoliikkeen suunta on jälleen kääntynyt, ja ihmisiä on pyrkinyt Syyriasta muun muassa Libanoniin.
