Kristinusko oli läsnä marsalkka Mannerheimin elämän joka käänteessä. Kosmopoliittina hän kohtasi monia kulttuureita ja myös uskonnollisia näkemyksiä.
Omat appivanhemmat painostivat luterilaista Mannerheimia liittymään ortodoksikirkkoon.
Tänään tulee kuluneeksi 60 vuotta marsalkan kuolemasta Sveitsin Lausannessa.
Valkoinen kenraali Mannerheim oli tiiviisti yhteydessä kirkkoon koko sen ajan, kun hän johti armeijaa Suomessa. Sisällissodan aikana asessori Hjalmar Svanberg ehdotti Mannerheimille, että vasta muodostuneeseen Suomen armeijaan olisi saatava vakituisia pappeja.
Mannerheimin määräyksellä keväällä 1918 armeijan kirkollisen työn suunnitelmat hyväksyttiinkin.
Vaikeampi tilanne Mannerheimille suhtautumisessaan uskontoon oli ollut appivanhempien painostusyritys vuonna 1892. Silloinen tsaarin armeijan kornetti oli menossa naimisiin venäläisen Anastasia Arapovan kanssa, joka oli taustaltaan ortodoksi.
Jumalanpalvelusten vakiokävijä
Mannerheimkin oli tiettävästi harkinnut ortodoksiksi ryhtymistä, sillä kirkko oli myös Venäjän arjessa kaikkialla läsnä. Morsiamme vanhemmat ryhtyivät kuitenkin avioliiton alla painostamaan Mannerheimia haluten tämän kääntyvän idän kirkon jäseneksi.
Uppiniskaisena miehenä Mannerheim kadotti aiemman kiinnostuksensa ortodoksisuutta kohtaan ja häät vietettiin kahden kirkon tapojen mukaisesti. Kahden tyttärensä tuleva marsalkka antoi kuitenkin liittyä ortodoksikirkkoon.
Myöhemmin tytär Anastasiasta tuli katolinen nunna.
Talvi- ja jatkosotien aikana Mannerheim oli tuttu ja vakituinen vieras Mikkelin luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa ja myös Helsingin ortodoksikirkossa.
Marsalkka kantoi myös kaulassaan mielellään ristiä.
