Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Vainojen uhrien muistopäivänä kunnioitetaan holokaustin uhreja – Ei milloinkaan enää!

 

Natsi-Saksan käyttämä Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleiri sijaitsee Puolassa. Se toimii nykyään museona. Kuva Istockphoto

Toisen maailman sodan jälkeen oli tapana julistaa: Ei milloinkaan enää! Kuuden miljoonan ihmisen järjestelmällinen murhaaminen on pala Euroopan synkkää historiaa. Sitä ei pidä unohtaa.

Kansainvälistä holokaustin muistopäivää vietetään Suomessa nimellä Vainojen uhrien muistopäivä. Muistopäiväksi on länsimaissa yleisesti vakiintunut tammikuun 27. päivä, jolloin puna-armeija vapautti Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleirin vangit vuonna 1945. Tuhoamisleirejä oli muitakin, mutta Auschwitz-Birkenaun leiri oli kaikkein pahamaineisin. Siellä murhattiin yli miljoona ihmistä, heistä suurin osa juutalaisia. Miehitetyn Puolan alueelle perustetut tuhoamisleirit lopettivat toimintansa jo sodan aikana, mutta Auschwitz jatkoi juutalaisten ja muiden vankien surmaamista viimeisiin vapauttamista edeltäneisiin päiviin saakka

Vaikka juutalaiset muodostavat suurimman osan holokaustin uhreista, on tärkeää muistaa, että natsien hävitysvimma kohdistui myös moniin muihin väestöryhmiin kuten romaaneihin. Yksittäinen ihminen saattoi valikoitua uhriksi esimerkiksi etnisen taustan, uskonnollisen vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen aktiivisuuden tai heikon terveydentilan perusteella.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Vainojen uhrien muistopäivänä muistetaan kaikkia natsi-Saksan surmaamia ihmisiä, mutta erityisesti juutalaisia, joita vainottiin järjestelmällisesti Hitlerin Saksassa. Kaikkiaan holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa ihmistä.

Sanaa holokausti käytettiin ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa Jewish Frontier -lehdessä marraskuussa 1942, kun siinä kerrottiin laajamittaisesta juutalaisten tuhoamisesta. Lehden julkaisuajankohtana karmeiden päätösten Wannseen kokous oli jo pidetty. Kokouksesta alkoi juutalaisten järjestelmällinen kansanmurha.

Juutalaisvastaisuus ja muu uskontoon tai rotuun liittyvä sorto on viime vuosina nostanut päätään Euroopassa. Euroopan Unionin perusoikeuksien viraston pari vuotta sitten jäsenmaissa tekemä laaja kysely paljastaa, että juutalaisvastaisuus on vakava ongelma Euroopassa. Moni Euroopan juutalainen on huolestunut antisemitismin kasvusta.