Kirjoittanut
Teologian maisteri Paula Närhi väittelee 14. syyskuuta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Nainen, pappeus ja ristiriita? Haastattelututkimus papin sukupuoleen liittyvien näkemyserojen aiheuttamista ristiriidoista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”. Tutkimuksen mukaan naispappeuden torjujat kehystävät naispappeuskysymystä ja -kiistoja ensisijaisesti uskonnollisesti ja puoltajat hallinnollisesti.
Närhen tutkimuksessa tarkastellaan, miten kiistely naispappeudesta syntyy ja ilmenee sekä millaisia merkityksiä siihen liitetään. Tutkimus osoittaa, että naispappeuskiistat selittyvät ristiriitaisten tulkintojen, merkitysten ja ratkaisumallien törmäämisinä sekä taisteluna siitä, kenen näkemykset saavuttavat vallitsevan aseman.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin naispappeuden torjujat kuin puoltajatkin tarjoavat kiistoihin myös yhteen sovittamattomia ratkaisuja, Närhi toteaa.
Tutkimustulostensa perusteella Närhi rinnastaa naispappeuskiistat identiteettipoliittiseksi taisteluksi, jossa kamppaillaan siitä, kenellä on oikeus määritellä, millaiset tunnustukselliset ja uskonnolliset identiteetit ovat kirkossa hyväksyttyjä ja kuka hallitsee kirkollista tilaa.
– Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä kiistelyä naispappeudesta on pitänyt yllä erityisesti se, ettei kirkko määritellyt omaa kantaansa yhteen sovittamattomiin tulkinta- ja ratkaisumalleihin ennen vuoden 2006 piispainkokouksen selontekoa asiasta, Närhi huomauttaa.
Närhen väitöskirjan aineistona ovat 30 seurakunnan työntekijän ja luottamushenkilön haastattelut, jotka on kerätty vuoden 2005 aikana seurakunnista, joissa näkemyserot papin sukupuolesta olivat johtaneet eriasteisiin jännitteisiin. Tutkimuksen analyysimenetelminä ovat sisällönanalyysi ja kehysanalyysi.
Kirkkososiologian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 14.9.2012 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorium XIII), osoitteessa Unioninkatu 34.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Kimmo Kääriäinen Helsingin yliopistolta ja kustoksena professori Eila Helander Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.
