Kirjoittanut
Apostoli Paavalin opetus armolahjoista on historian saatossa ymmärretty monesti liian yksipuolisesti, väittää tänään Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaansa puolustava Gerson Lameck Mgaya.
Hän on tehnyt tutkimuksensa Paavalin armolahjaopetuksesta ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvuissa 12-14.
Erityisesti globaalissa etelässä karismaattisuus on alati kasvava kristinuskon muoto, jolloin myös sen akateeminen tutkimus on kiinnostavaa ja kirkoille hyödyksi.
– Yksipuoliset tulkinnat ovat näkyneet kirkkojen elämässä siten, että seurakuntia on jopa hajonnut armolahjoista aiheutuneiden erimielisyyksien johdosta, valittelee Mgaya.
Mgayan mukaan Paavalin verrattain monimutkainen tapa opettaa kirjeissään vaatii useamman tulkintanäkökulman mukaan tuomista. Tekstiä pitää tutkia samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalitieteen, antropologian ja retoriikan näkökulmasta, jotta itse viesti voidaan ymmärtää. Tulkintaongelmat Paavalin äärellä eivät Mgayan mukaan ole uusia, sillä jo esimerkiksi toisessa korinttilaiskirjeessä apostoli itse valittelee, että hänen kirjoituksiansa ymmärretään väärin.
Paavali pyrkii vaikuttamaan kuulijoihinsa retorisin keinoin
– Väitöskirjani selittää, miksi monet tutkijat päätyvät eri tuloksiin Paavalin armolahjaopetuksesta, Mgaya sanoo.
Lisäksi uutena tuloksena on väittelijän mukaan se, että Paavali ei anna suoria ohjeita siitä, miten seurakunnan armolahjojen käyttö tulee järjestää. Sen sijaan apostolin päätavoite on ennen kaikkea vaikuttaa lukijakuntaansa ja voittaa heidät puolelleen. Hän käy ikään kuin taistelua, jossa hänen on käytettävä raskastakin kieltä. Kaikkea ei siksi pidä ottaa sana sanalta – ja jos otetaan, itse Paavalin viesti vääristyy.
Miten sitten Paavalia tulisi tulkita monipuolisemmin? Miten vaikkapa antiikin retoriset keinot näkyvät konkreettisesti tekstin tulkinnassa?
– Esimerkiksi kohdassa 1. Kor. 12:31 suomenkielinen teksti vuoden 1992 käännöksen mukaan alkaa kehotuksella ”Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja!” Lauseen tarkempi lukeminen ajan retoriikan näkökulmasta kuitenkin paljastaa, että Paavali ei kehota mitään, vaan pilkkaa korinttilaisten tapaa laittaa armolahjat arvojärjestykseen. Hän ikään kuin tuhahtaa: ”Mutta te tavoittelette kaikkein arvokkaimpia armolahjoja!” Tällainen käännösratkaisu sopisi paremmin yhteen koko luvun sanoman kanssa, Mgaya painottaa.
– Voidaksemme ymmärtää Paavalin viestin oikein, pitää käsittää, ettei hän pyri antamaan objektiivista informaatiota. Monen sekaannuksen syynä on ollut tapa lukea Paavalia niin, että hän antaa suoria ohjeita. Se ei ole totta, Mgaya päättää.
Mgayan Uuden testamentin eksegetiikan alaan kuluva väitöskirja Spiritual Gifts: A Sociorhetorical Interpretation of 1 Cor 12-14 tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa 14.3. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mikael Tellbe Lundin yliopistosta ja kustoksena professori Lauri Thurén Itä-Suomen yliopistosta.
