Kirjoittanut
Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen on tutkinut 9.11. tarkastettavassa väitöskirjassaan seitsemää eettisiä kysymyksiä käsittelevää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannanottoa vuosilta 2005-2010.
Kirkon kannanottojen mukaan Raamatun ja kirkon opetus on hyväksi kaikille ihmisille ja luomakunnalle. Raamatun ja kirkon opetuksen, ihmisten toiveiden ja elämän todellisuuden yhteensovittaminen näyttää kuitenkin vaatineen kompromissien tekemistä siinä, miten kirkon opetusta, ihmisten toiveita tai elämän todellisuutta kuvataan. Näin toteaa teologian maisteri, Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen 9.11.2019 tarkastettavassa väitöskirjassaan. Hynynen on tutkinut seitsemää eettisiä kysymyksiä käsittelevää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannanottoa vuosilta 2005–2010.
Tutkimuksessa analysoidaan kirkkohallituksen, kirkolliskokouksen valiokunnan ja piispojen yhteisiä kannanottoja perhe- ja seksuaalietiikan, hedelmöityshoitoja koskevan lainvalmistelun, turvapaikanhakijoiden kohtelun, vastuullisen sijoittamisen, globaalin auttamisen ja ympäristövastuun kysymyksiin.
”Kirkko lähestyy perhe- ja seksuaalietiikan kysymyksiä ikään kuin ihminen olisi vastuuton toimija, jonka pahuutta kirkon opetuksen tulee rajoittaa. Toisaalta vastuullisen sijoittamisen, globaalin auttamisen tai ilmastonmuutoksen hillitsemisen kysymyksissä kirkon kannanotot kuvaavat ihmistä hyvään kykenevänä vastuullisena toimijana. Tätä vastuullista toimijaa kannanotot pyrkivät innostamaan toimimaan hyvien asioiden puolesta”, toteaa Hynynen.
Kirkon eettisen harkinnan perustana on tutkimuksen mukaan luomiseen perustuva ihmisarvo ja kultaisen säännön soveltaminen. Yhtäältä kirkossa korostetaan sitä, että kristityt lähestyvät eettisiä kysymyksiä samalla tavalla kuin ei-kristityt: harkitsemalla, mikä on toiselle hyvää hänen omista lähtökohdistaan. Toisaalta kirkon kantaa eettisiin kysymyksiin perustellaan tutkimusaineistossa laajasti Raamatun ja kirkon aikaisemmalla opetuksella, kristittyjen yhteisillä käsityksillä tai sisarkirkkojen kannalla.
Kannanottojen perustelut vaihtelevat
Eri kannanotoissa vedotaan hyvin erilaisiin perusteluihin: joissakin kirkon kantaa perustellaan esimerkiksi Raamatulla ja toisissa ihmisoikeuksilla, hyvien seurausten edistämisellä tai elämän suojelemisella. Yksi tutkituista kannanotoista nojaa ekoteologiseen perinteeseen, toinen vapautuksen teologiaan. Katekismukseen ja kymmeneen käskyyn viitataan aineistossa yllättävän vähän suhteessa siihen, kuinka keskeisinä näitä pidetään esimerkiksi kirkon rippikouluopetuksessa.
Tutkimuksen mukaan epäselväksi jää myös se, missä määrin kirkon työntekijöiden tulisi sitoutua kirkon eettisiin kannanottoihin. Homoseksuaalisuutta koskevassa kirkon laajassa selvitystyössä kirkon työntekijöiden odotettiin työtehtävissään sitoutuvan kirkon yhteisesti hyväksyttyihin kannanottoihin. Piispojen asettama sitoutumisvelvoite jää kuitenkin sisällöltään ja laajuudeltaan epäselväksi ja näyttäytyy Hynysen mukaan lähinnä kiistanalaisen homoseksuaalisuutta koskevan kysymyksen ratkaisuyrityksenä.
Kirkon viestintä
