Kirjoittanut
Rukoileeko kirkko sitä, mihin uskoo? Teologian maisteri Aino Vesti analysoi väitöskirjassaan Yleisradion radiohartauksien rukouksia luterilaisen uskon sanoittajina vuosina 1946, 1966, 1986 ja 2006.
Tässä Suomen suurimmassa saarnatuolissa rukoillaan Vestin havaintojen mukaan eniten pyytäen ja kiittäen, vähemmän esirukoillen tai syntejä tunnustaen. Suosittuja puhujia ovat olleet muun muassa Martti Simojoki, Martti Lindqvist ja Kaarlo Kalliala.
Tutkimisvuosien kuluessa Raamatun, Katekismuksen ja virren käyttö rukouksissa vähenee ja rukoukset lyhenevät. Teemat muuttuvat opetuksellisista ja missionaarisista sielunhoidollisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Jumalan tahdon korostuksesta siirrytään Jumalaan turvautumiseen ja synninpäästöistä siunauksiin.
Kadotus ja paholainen ovat lähes täysin hävinneet.
Saarna- ja virsitutkimusten kanssa samansuuntaisesti kadotus ja paholainen ovat lähes täysin hävinneet, ja synti muuttuu 2000-luvulla syyllisyysnäkökohdan häivyttäen pimeydeksi. Harvoin mainittuja teologisia teemoja ovat Pyhä Henki, taivas, sana ja sakramentit, Jumalan pyhyys ja viimeinen tuomio.
Kehitys liittyy Vestin mukaan viestinnän lakeihin. Median odotusarvo viihdyttäjänä luo paineita radiohartauksillekin. Raamatun merkityksen väheneminen on tärkeä taustatekijä sille, että kontekstia painotetaan enemmän kuin opillista sisältöä. Laajemmin on kyse myös uskon sisällön ja uskon kokemuksen välisestä suhteesta, joista jälkimmäistä arvostetaan postmodernissa maailmassa enemmän.
TM Aino Vesti väittelee 3.5.2024 kello 13 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Luterilainen usko radiohartausrukouksissa – Rukousten muoto, teologiset teemat ja muuttuminen Yleisradion aamuhartauksissa vuosina 1946, 1966, 1986 ja 2006 (The Lutheran belief in the radio devotional prayers).
Vastaväittäjänä on dosentti Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena on Johan Bastubacka.
