Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Väitöstutkimus: Ranskalaisesta urkumusiikista osallisuutta suomalaiseen jumalanpalvelukseen

 

”Yhdistin tutkimuksessani ranskalaisen urkumusiikin rikkaan perinteen suomalaiseen jumalanpalveluselämään. Urkurina halusin lähteä etsimään uusia tapoja käyttää urkuja kirkkovuoden erilaisissa jumalanpalveluksissa”, Anna Pulli-Huomo kertoo. Kuva: Antti Rintala

Anna Pulli-Huomo löysi tohtorintutkinnossaan uusia näkökulmia siihen, miten musiikki voi vahvistaa osallisuuden kokemusta jumalanpalveluksessa.

Pulli-Huomon tohtorintutkintonnon taiteellisen osiot järjestettiin viidessä eri kirkossa, viisillä erilaisilla uruilla jumalanpalveluksissa, jotka toteutettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjan mukaan. Käytetty musiikki valittiin kunkin ajankohdan teemojen mukaan. Tilaisuudet heijastelivat kirkkovuoden tärkeitä ajankohtia, kuten helluntaita ja pääsiäistä. Niiden musiikki pohjautui ranskalaisen 1800–1900-lukujen urkumusiikin perinteeseen, jossa myös improvisaatiolla on keskeinen rooli.

Perinteisesti suomalainen luterilainen jumalanpalvelusmusiikki on pohjautunut saksalaiseen traditioon.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

”Yhdistin tutkimuksessani ranskalaisen urkumusiikin rikkaan perinteen suomalaiseen jumalanpalveluselämään. Urkurina halusin lähteä etsimään uusia tapoja käyttää urkuja kirkkovuoden erilaisissa jumalanpalveluksissa”, Pulli-Huomo kertoo.

”Havaitsin tutkimuksessani, että vieraasta kulttuurista ja kirkkokunnasta lähtöisin oleva urkumusiikki korostaa musiikin roolia osana jumalanpalvelusta. Urkujen merkitys liturgiassa voisi olla nykyistä suurempikin”.

Improvisaatio luovuuden välineenä

Pulli-Huomo havaitsi tutkimuksessaan, että urkuri voi rikastuttaa jumalanpalvelusta improvisaation ja musiikillisten elementtien avulla. Hän kertoo löytäneensä itselleen improvisaatiosta uudenlaisen luovuuden välineen, jolla rakentaa liturgisia kokonaisuuksia, jotka huomioivat jumalanpalveluksen konteksti ja siihen osallistuva yhteisö.

Tutkimus osoittaa, että taiteen välinein voidaan laajentaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen käsitteitä osana jumalanpalvelusta.

”Urkurina olen jatkuvassa vuorovaikutuksessa jumalanpalveluksen sisällön, tilan ja ihmisten kanssa. Hengittävä soitto, jossa urkuri soittaa elävästi ja tilanteen mukaan, on olennainen osa tätä vuorovaikutusta. Tavoitteena oli luoda tiivis yhteys liturgian ja musiikin välillä. Urkuri voi musiikin avulla luoda syvempää yhteyttä kirkkovuoden pyhän aiheisiin ja jumalapalvelusyhteisöön,” Pulli-Huomo kuvailee.

Anna Pulli-Huomon kirkkomusiikin alaan liittyvä tohtorintutkinto ”Venez Esprit-Saint, et envoyez-nous du ciel un rayon de votre lumière – ranskalaisen liturgisen urkumusiikin soveltaminen suomalaisessa jumalanpalveluksessa” tarkastetaan 23.11.2024 klo 12 alkaen.