Miten välirikon voisi korjata?
Aikuinen lapsi katkaisee välit, eivätkä isovanhemmat saa enää tavata lapsenlapsiaan. Sisarukset etääntyvät eivätkä pidä yhteyttä toisiinsa. Kahnaukset ja konfliktit koettelevat appivanhempien, miniöiden ja vävyjen suhteita. Lähi-ihmissuhteemme kokevat helposti monenlaisia törmäyksiä. Miten niistä voisi selvitä?
- Löydä lähteelle
Kristityn voimanlähde raastavimmissakin tilanteissa on Jumalan sana. Raamattu ei kuitenkaan päästä meitä ihmissuhteiden osalta helpolla. Se neuvoo meitä olemaan keskenämme yksimielisiä, elämään rauhassa kaikkien kanssa ja voittamaan pahan hyvällä.1 Helpommin sanottu kuin tehty!
Silti Jumalan läheisyydessä ja Raamatun äärellä oma sisimpämme väistämättä muuttuu entistä enemmän Jumalan mielen mukaiseksi2 ja Hengen hedelmää kantavaksi3 – eikä se voi olla vaikuttamatta ihmissuhteisiimme.
- Älä tuputa
Joskus välirikko saattaa johtua arvomaailmojen yhteentörmäyksestä. Ehkä Jeesus on itsellesi elämän ykkösasia, mutta läheisesi tahtoo tehdä pesäeron sinuun ja uskoosi. Vaikka se tuntuisi raastavalta, hänen täytyy saada löytää oma polkunsa ja tehdä omat valintansa.
Näissä tilanteissa Raamattu neuvoo meitä elämään niin, että voisimme sanoittakin voittaa heidät. Lempeä ja sävyisä henki, hyväsydämisyys, nöyryys ja siunaaminen ovat salaisia aseita, jotka tehoavat paremmin kuin tuputtaminen tai pakottaminen.4
- Selvitä syyt
Joskus välirikko voi olla seurausta pelkästä väärinkäsityksestä. Silloin tilanteen korjaantumiseen saattaa riittää yksi kunnon keskustelu, jossa sekä puhutaan että kuunnellaan aidosti.
Katkenneen ihmissuhteen taustalta voi löytyä myös sitä, että toisen kanssa tulee aina sysätyksi vanhaan, väärään rooliin. Vanhempi luulee esimerkiksi yhä tuntevansa aikuisen lapsensa parhaiten ja kohtelee häntä omien oletustensa mukaisesti. Se alkaa ahdistaa, ja tulee halu ottaa etäisyyttä. Joskus toinen voi olla niin kontrolloiva, että tuntuu helpommalta katkaista välit kokonaan.
Entä millaista yhteydenpito irtioton tehneen läheisen kanssa on ollut? Onko hänen niskaansa kaadettu pelkkää ahdistusta ja huonoja uutisia? Harva meistä jaksaa loputtomiin olla ihmissuhteessa toisen likakaivona. Syyllistäminen, marttyyrius tai jatkuva valitus voi johtaa siihen, että toinen ei oman elämäntilanteensa keskellä enää jaksa kannatella ihmissuhdetta ja ottaa siksi etäisyyttä. Terve ihmissuhde on vastavuoroinen.
Vaikka välirikko hämmentäisi ja tuntuisi tapahtuneen ihan ilman syytä, yritä nähdä toinenkin näkökulma. Oletko itse toiminut ja käyttäytynyt niin, että lähelläsi on hyvä olla? Toisen näkökulman ymmärtäminen helpottaa myös omaa selviämistä.
- Turvaudu sillanrakentajaan
Toisinaan ihmissuhde voi olla jo niin umpisolmussa, että kahdenkeskinen kommunikointi ei yksinkertaisesti onnistu. Silloin saattaa olla hyvä turvautua sillanrakentajaan: henkilöön, johon molemmat luottavat. Löytyisikö yhteinen perheenjäsen, sukulainen, ystävä tai ammattiauttaja, joka voisi pysyä tilanteessa objektiivisena ja auttaa ottamaan askelia sovintoon?
- Anna tunteille tilaa
Välirikko voi aiheuttaa paitsi surua ja raastavaa ikävää, myös vihaa ja katkeruutta, joka kalvaa sisintä. Sopua ei voi saada aikaiseksi väkisin, mutta olisi tärkeää ainakin omassa mielessään pystyä antamaan anteeksi. Jos ei heti, niin ajallaan.
On hyvä merkki, jos pystyy säilyttämään kosketuksen omiin tunteisiinsa. Menetettyä ihmissuhdetta saa surra ja ikävöidä. Tunteva ihminen on elossa eikä ole muuttunut kivisydämiseksi. Vaarallisempaa kuin tunnemyrskyt on vaipuminen välinpitämättömyyteen tai katkeruuteen.5
- Kerro, että rakastat
Karskeinkin meistä haluaa tulla hyväksytyksi, kuulua joukkoon ja tuntea olevansa rakastettu. Raamatun mukaan viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.6 Juuri rakkaus voikin olla se voima, joka lyö muurit rikki.
Pitkäkin matka alkaa aina yhdestä askeleesta. Vaikka välirikko olisi kestänyt kuinka kauan tahansa, jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä aloite sovintoon. Kerro, että rakastat. Kerro silläkin uhalla, että saatat tulla torjutuksi. Juuri näin Jeesuskin kehotti meitä toimimaan: rakastamaan – ei vain niitä, jotka rakastavat meitä, vaan niitäkin, joilta emme voi saada vastarakkautta.7
- Pidä ovi auki
Jos on tehnyt aloitteen, kertonut rakastavansa, pyrkinyt sovintoon, yrittänyt parhaansa mukaan ymmärtää toistakin näkökulmaa ja antanut kaikkensa eikä mikään silti muutu, voi silti itse olla hyvällä omallatunnolla ja tietää, että on tehnyt parhaansa. Ovi on auki, joten jos toinen haluaa, hän voi palata. Pallo on nyt hänellä.
Jos ovi sitten eräänä päivänä narahtaa, voi olla viisasta aistia tilannetta. Tehdäänkö sovinnosta mahtipontista, juostaan vastaan kuten tuhlaajapojan isä ja järjestetään suuret pidot? Vai olisiko viisaampaa antaa uudelle luottamuksen rakentamiselle aikaa, edetä pienin askelin ja varustautua rumpujen pärinän sijasta kuuntelemaan toista herkällä korvalla? Niin tai näin, karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun ja rakenna rauhaa!8
Viitteet:
1) Room. 12:16–21. 2) 2. Kor. 3:18. 3) Gal. 5:22–23. 4) 1. Piet. 3:1–9. 5) Hepr. 12:15. 6) Sananl. 10:12. 7) Matt. 5:43–46. 8) Ps. 34:15.
Kirjoittaja on Aikamedian kirjallisuuden yhteyspäällikkö, jolle yhteyden vaaliminen ei ole aina alkuunkaan helppoa.
