Elämäntaito: Professori Lea Pulkkinen: Suomalainen kasvatuskulttuuri kaipaa enemmän hoivaa ja kiitoksen sanoja

Valtiovarainministeriö ehdottaa 20 miljoonan euron leikkausta kirkon valtionapuun – hautaaminen saattaa kallistua

 

Kirkko saa valtionrahoitusta, jotta se voi hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviään, kuten hautaustointa.

Kirkko vastustaa hallituksen leikkausaikeita. Sen mukaan leikkaukset saattavat nostaa hautausmaksuja reilusti.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää 20 miljoonan euron leikkausta kirkon saamaan valtiontukeen. Viime viikolla esiin nousseet leikkauskaavailut perustuvat pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kevään kehysriihessä tekemiin päätöksiin.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksikirkko saavat valtiolta rahoitusta, jonka turvin ne hoitavat yhteiskunnallisia tehtäviään. Suurin osa rahoituksesta menee hautaustoimeen, minkä lisäksi kirkko hoitaa valtion rahoituksella väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa.

IK-opisto neliöb. 16.-29.9.

Valtion vuoden 2023 talousarviossa evankelis-luterilaisen kirkon saaman rahoituksen määrä oli vajaa 123 miljoon euroa.

Hallituksen esittämä rahoituksen leikkaus ei käy kirkolle. ”Lyhyesti voi jo nyt todeta, että kirkko vastustaa leikkausta”, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kommentoi Ylelle rahoituksen leikkauskaavailuja.

Pihlajan mukaan kirkon hautaustoimen kulut tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Hän arvelee, että leikkausten toteuttaminen saattaa nostaa hautausmaksuja jopa 400 eurolla hautausta kohden.

Kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoo Kotimaa-lehdessä, että aikanaan kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa on sovittu, että kirkolle korvataan ainakin 80 prosenttia hautaustoimen kuluista. Tällä hetkellä korvaus on noin 75 prosenttia ja leikkausten toteutuessa se vähenisi entisestään.

Kevään kehysriihessä päätettiin myös, että kasvava kirkollisveron tuotto käytetään kirkkolain mukaisesti seurakuntien ja kirkon tehtävien rahoittamiseen. Se vahvistaa kirkon taloutta, joten kokonaisuutena kirkko jäisi kuitenkin plussalle. Pihlajan mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä kyse on eri tulolähteistä. Kirkollisverotuotoilla rahoitetaan seurakunnan toimintaa, kun taas valtionrahoituksella hoidetaan kirkolle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä.

Kirkkohallitus laatii täysistunnossaan 21. elokuuta lausuntonsa lainmuutoksesta, jolla valtion korvauksen tasoa laskettaisiin pysyvästi.