Pipliaseura on aloittanut tammikuussa 2022 Vanhan testamentin kääntämisen uudelleen alkukielestä suomeksi. Kääntämisessä huomioidaan erityisesti mobiilikäyttö ja vastaanottajien kielentaju.
Pipliaseura on aloittanut tammikuussa 2022 Vanhan testamentin kääntämisen uudelleen alkukielestä suomeksi. VT2028-nimen saanut käännöshanke on jatkoa vuosi sitten julkaistulle UT2020-käännökselle.
Lähestymistavassa on edelleen keskeistä käännöksen mobiilikäyttö ja että kääntämisen aikana fokus on vastaanottajien kielentajussa.
Vanhan testamentin tekstimassa on noin kolme kertaa laajempi kuin Uuden testamentin. Siten kääntäminen vie ryhmältä kuusi–seitsemän vuotta.
Kääntäjät aloittivat Ruutin kirjasta
Pipliaseuraan on valittu neljä uuttaa työntekijää, jotka tulevat tekemään käännöksen tulevina vuosina. Tammikuussa aloittivat eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen. Elokuussa aloittaa toinen kääntäjäpari: eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu, jotka keskittyvät Psalmien kääntämiseen.
Kääntäminen on suunniteltu vaiheittain niin, että tekstikokonaisuudet etenevät kääntämisen kannalta sopivassa järjestyksessä ja laajuudeltaan sopivissa jaksoissa.
Kääntäjäpari Vanonen ja Juntunen tarttui ensimmäiseksi kolmen kirjan jaksoon: Ruut, Joona ja Ester. Ekumeenisen ohjausryhmän jäsenet käärivät hihansa ensi kertaa helmikuun puolivälissä, kun kyseiset käännökset siirtyvät heidän kommentoitavakseen. Jokainen käännösjakso testataan myös erilaisilla tavallisilla lukijoilla, ja saatu palaute otetaan huomioon tekstin viimeistelyssä.
Toinen kääntäjäpari Valkama ja Seutu aloittaa elokuussa Psalmien kääntämisen. Psalmit on tarkoitus julkaista erikseen vuonna 2023.
Ekumeeninen ohjausryhmä antaa palautetta
Ekumeenisen ohjausryhmän tehtävänä on vahvistaa kääntämisen periaatteet sekä kommentoida kaikkia käännöstekstejä vaiheittain koko kuuden–seitsemän vuoden ajan.
Seitsemänhenkiseen ekumeeniseen ohjausryhmään kuuluu kolme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimeämää edustajaa sekä yksi ortodoksisen kirkon, yksi katolisen kirkon ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä on suomen kielen asiantuntija yliopistosta.
Ohjausryhmän jäsenet ovat: Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta (ev.lut.), hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila (ev.lut.), raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen (ev.lut.), TT Juho Sankamo (kat.), isä Hariton (TM Kari M. Räntilä, ort.), Th.M. Esa Hyvönen (SVKN) ja suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Mika Aspinen ja Hanna Lappalainen olivat myös UT2020-käännöksen ohjausryhmässä ja tuovat siten jatkuvuutta ryhmän työskentelyyn.
Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen
Kun Psalmien osalta vuonna 2023 ja muun kääntämisen osalta vuonna 2028 ollaan lähellä julkaisua, Pipliaseuran projektiryhmä ja kääntäjät viimeistelevät käännöstekstin. Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen.
Pipliaseuran projektiryhmä toimii hankkeen johtoryhmänä. Siihen kuuluvat: FM Terhi Huovari, hankkeen vetovastuu; TT Seppo Sipilä, käännöstyön ohjaus; TM Antti Siukonen, tekniset ratkaisut ja TT Markku Kotila, ohjausryhmän pj.
Mistä käännetään?
Kun UT2020 käännettiin koineekreikasta, Vanhan testamentti käännetään Raamatun hepreasta ja arameasta. Hankkeessa ei siis olla tekemässä uusittua käännöstä jonkin aiemman suomennoksen pohjalta vaan täysin uusi käännös lähtien alkukielestä.
Mutta ennen kuin Vanhan testamentin kanssa päästään alkua pidemmälle, herää kysymys: mistä tekstistä käännetään? VT28-ohjausryhmää aihe puhututti välittömästi.
Nykyihmiset ovat tottuneet ajattelemaan Raamattua kirjana, mutta Vanhan testamentin syntyaikoihin tai edes ajanlaskun alussa ei ollut vakiintunutta käsitystä yhdestä tekstikokoelmasta. Vanhan testamentin kirjat olivat lukuisissa erillisissä kirjoituskääröissä, joiden ajoittaminen on monimutkaista.
– Hepreankielisten tekstien osalta olemme pitkälti yli tuhat vuotta myöhempien keskiaikaisten käsin kirjoitettujen kirjojen varassa, jotka eivät aina edusta varhaisinta tekstimuotoa, vaikka edustaisivatkin yhtä muinaista tekstimuotoa, sanoo professori Jutta Jokiranta.
Tutkimuksessa saadaan jatkuvasti uutta tietoa Vanhan testamentin alkukielisistä teksteistä. – Kaikista kirjoista ei ole myöskään olemassa tieteellistä editiota, jossa olisi punnittu eri käsikirjoitusten lukutapoja ja päätelty, mikä on varhaisin tekstimuoto. On siis vaikea sanoa, mikä Vanha tai Vanhin testamentti on.
VT28:n johtavat asiantuntijat saivat kuitenkin aikaan selkeät linjaukset olemassa olevien eri tieteellisten editioiden mukaan, ottaen myös huomioon Qumranin löydöt 1940–50-luvuilta.
– Kääntämisen onnistumiseksi on tiedostettava se todellisuus ja tutkimustilanne, missä olemme, ja tehtävä käytännöllisiä ratkaisuja, jotka perustuvat parhaalla mahdollisella tavalla jo tehtyyn tutkimukseen, Jokiranta summaa.
