Kirjoittanut
Suomen teologinen opisto uudistaa koulutuksensa rakennetta ja kurssitarjonnan sisältöä.
– Tavoitteena on jo vuosikymmeniä ollut tasapainoisten ja henkisesti sekä hengellisesti kypsien seurakuntatyöntekijöiden kouluttaminen erityisesti Suomen Vapaakirkkoon mutta myös laajemmin vapaakristilliseen kenttään. Opiskelijoille on annettu kokonaisnäkemys Raamatusta ja seurakuntatyöstä sekä ohjattu suhtautumaan terveellä tavalla sekä omaan kirkkokuntaansa että myös muihin kirkkoihin ja yhteiskuntaan, toteaa Suomen teologisen opiston opintojohtaja Timo Lehikoinen.
Lehikoisen mukaan nykyinen koulutusohjelma on täyttänyt asetetut tavoitteet — paitsi että käytännön työn oppiminen ja teologisten opintojen yhdistäminen on ollut rajallista jo pelkästään opiston sijainnin vuoksi. Suomen teologinen opisto muuttaa nyt elokuussa Hangon Santalasta Tampereelle.
– Saamamme opiskelijapalaute on osoittanut, että Raamatun ja teologian asiantuntemus on koulutuksemme vahvuus. Sen sijaan omaksutun tiedon soveltaminen käytäntöön seurakunnissa on jatkuva haaste. Myös opiskelijoiden persoonalliseen ja hengelliseen kasvuun on panostettava opintojen aikana aikaisempaa enemmän.
Kiinteä yhteys seurakuntaan
Nelivuotisesta kolmivuotiseksi muuttuva pastorikoulutus on sisältänyt kaksi kahdeksan viikon mittaista työssäoppimisjaksoa. Näistä jaksoista luovutaan. Työssäoppiminen hoidetaan jatkossa kahdella tavalla. Ensinnäkin kukin opiskelija osallistuu opintojensa aikana aktiivisesti jonkin seurakunnan toimintaan ja vastuuseen. Tämä tapahtuu sovitusti seurakuntien kanssa ja siitä tulee osa opinto-ohjelmaa.
– Osallistuminen jonkin seurakunnan elämään on pakollista.
Opistosta siirrytään työssäoppimisjaksolle
Vapaakirkon pastorinvaltakirjaan tähtääville opiskelijoille opintojen jälkeinen vuosi on niin sanottu työssäoppimisjakso. Se toteutetaan ohjatusti paikallisten seurakuntien, Vapaakirkon kotimaantyön, nuorisotyön ja opiston yhteistyönä erillään päätoimisista opinnoista.
– Ohjatun työssäoppimisen suorittaminen on edellytyksenä valtakirjan saamiselle.
Lehikoinen huomauttaa, että opisto ei kutsu tutkintoa enää pastoritutkinnoksi, vaan sen nimeksi tulee teologinen tutkinto.
– Vaikka seurakuntayhteyttä lisätään opintovuosiin, työoppimista kartutetaan varsinaisesti opistovuosien jälkeen. Se tehdään ohjatussa ympäristössä sellaisen ohjaajan tukemana, joka kykenee ammatilliseen ohjaamiseen.
– Uusi käytäntö palvelee myös toisista kirkoista tulevia opiskelijoita. Opisto tarjoaa heille tasokkaan teologisen tutkinnon ja heidän oma kirkkonsa määrittelee ja hoitaa sitten jatkon ja työntekijävaltakirja-asiat omien ehtojensa mukaisesti.
Uudistettu kolmivuotinen koulutus vastaa yleiseurooppalaisen alemman korkeakoulututkinnon laajuutta.
Mentorit astuvat opiskelijoiden rinnalle
Koulutusuudistus tuo tullessaan opiskelijoiden mentoroinnin. Tarkoitus on, että kutakin opiskelijaa ohjataan persoonalliseen ja hengelliseen kasvuun yksilöllisesti.
– Mentorointi näyttelee merkittävää osaa koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Henkilökohtaisen kasvun tukeminen, opintojenaikaiset sisäiset prosessit ja itsetuntemuksen vahvistaminen ovat tekijöitä, joiden hyvin hoitaminen kantaa työntekijää tulevina vuosina.
Jokainen opiskelija saa mentorin koko koulutuksen ajaksi
– Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että opiston opiskelijat saavat jatkossa nykyistä monipuolisemman kurssitarjonnan ja heidän omaehtoiset valinnanmahdollisuutensa paranevat. Emme ole myöskään unohtaneet miettiä ulkomailla suoritettavia jatko-opintojakaan, Lehikoinen kertoo.
Santalan kristillinen kansanopisto, sittemmin Hankoniemen kristillinen opisto, nykyään Suomen teologinen opisto on toiminut 70 vuotta. Ks. lisätietoja.
