Kirjoittanut
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt irtisanoa sopimuksen pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen Kirkko ja kaupunki -median kanssa. Kirkkovaltuuston päätös syntyi äänestyksen jälkeen myöhään tiistai-iltana.
Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät käynnistivät yhteistyön Kirkko ja kaupunki -median kustantamisesta runsaat kaksi vuotta sitten. Vantaa perustelee luopumista yhteisestä mediasta säästösyillä.
Helsingin seurakuntayhtymä on vastannut 60 prosentista median kustannuksista. Espoon yhtymän osuus on ollut 22 ja Vantaan yhtymän 18 prosenttia. Euroiksi muutettuna Vantaan seurakuntayhtymälle on kertynyt maksettavaa vuositasolla runsaat miljoona euroa. Kirkko ja kaupunki on vienyt yli kaksi kolmasosaa Vantaan seurakuntien viestintäbudjetista.
”Laadukkaat jutut voi yhtä hyvin lukea viikkoa tai kahta myöhemmin.”
Yhtymien yhteisen median taloudessa on sen kaksivuotiskauden aikana ollut heiluntaa. Vantaalla haluttaisiin taloudellisen suunnitelmallisuuden lisäksi pienentää Kirkon ja kaupungin kustannuksia ja siirtää resursseja muuhun viestintään. Vantaan seurakuntayhtymä on halunnut yhteisen median säästökuurille leikkaamalla kuluista 25 prosenttia harventamalla ilmestymistahtia ja vähentämällä toimittajia.
– Säästöjä on mahdollista saada, yksi hyvä vaihtoehto voisi olla lehden harvennettu ilmestyminen. Laadukkaat jutut voi yhtä hyvin lukea viikkoa tai kahta myöhemmin, kommentoi kirkkovaltuutettu Laura Häggblom Tulkaa kaikki -liikkeestä.
Häggblom esitti kokouksessa, että sopimusta jatkettaisiin liittämällä siihen säästökuuri, joka pienentäisi Vantaan seurakuntayhtymän kustannuksia.
Valtuuston enemmistö otti Tulkaa kaikki -liikkeen esitystä tiukemman linjan, ja päätti irtisanoa sopimuksen. Tulos syntyi äänestyksessä, jossa sopimuksen irtisanomista kannatti 25 valtuutettua samalla kun 19 valtuutettua kannatti Tulkaa kaikki -liikkeen vastaesitystä.
Irtautumista kannattaneet Vantaan valtuutetut esittivät puheenvuoroissaan, että lapsia ja perheitä tulisi tavoittaa seurakunnissa nykyistä paremmin, viestinnästä tulisi saada monikielistä, tapahtumamarkkinoinnin tulisi olla laadukkaampaa ja Vantaan seurakuntien tulisi kehittää omaa brändiviestintäänsä. Irtaantumisen puolesta äänestäneet eivät katsoneet Kirkon ja kaupungin vastaavan riittävän hyvin näihin tarpeisiin.
”Jotkut eivät pidä Kirkko ja kaupunki -lehden tavasta uutisoida avoimesti kirkon asioista.”
Säästösyiden lisäksi Vantaan irrottautumisen taustalla on kytenyt tyytymättömyys Kirkko ja kaupunki -median linjaan. Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan entinen puheenjohtaja Kaisa Raittila avasi tyytymättömyyden taustoja Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa tiistaina.
”Jotkut eivät pidä Kirkko ja kaupunki -lehden tavasta uutisoida avoimesti kirkon asioista, jotkut karsastavat avaraa ja arkipäivän kristillisyyttä korostavaa otetta. Joidenkin mielestä lehden pitäisi keskittyä kirjoittamaan seurakuntien toiminnasta”, Raittila kirjoitti Helsingin Sanomissa.
Tuoreen Kantar TNS Oy:n toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan Kirkon ja kaupungin tuntee 27 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista.
