Kirjoittanut
Suomen Vapaakirkon piirissä tehtävä ruoka-aputyö lepää lähes täysin vapaaehtoisten tekijöiden varassa. Viime vuonna EU-elintarvikkeita jaettiin 173 000 kg. Määrä tarkoittaa lähes 28 000 ruokakassin pakkaamista ja ojentamista apua tarvitseville lähimmäisille.
Vapaaseurakunnissa tehtävä diakoniatyö kartoitettiin muutama vuosi sitten laajalla kyselytutkimuksella.
– Nähtävissä oli ristiriitainen suhtautuminen diakoniaan. Toisaalta sen katsottiin olevan aivan luovuttamaton osa seurakunnan toimintaa, mutta toisaalta se oli erittäin huonosti organisoitu, Vapaakirkon diakoniasihteeri Kristian Vilkman kertoo.
– Sama tutkimus paljasti, että seurakunnissa oli suuri vapaaehtoisten joukko, jotka ilmoittivat halunsa palvella lähimmäistyössä, kun työ vain löytäisi järkevät uomansa. Vapaakirkon johto päätti ottaa tutkimuksen vakavasti. Työlle luotiin uudet rakenteet. Tänään voimme todeta vapaaehtoisvoimin tehtävän diakoniatyön voimakasta kasvua — muutenkin kuin lähimmäisruokatyön saralla, Vilkman iloitsee.
Ruoka-aputyökään ei ole vain ruokakassien jakoa. Muutamilla paikkakunnilla toiminta on osa laajempaa syrjäytymisuhan alla olevien auttamista. Useimmat seurakunnat järjestävät myös vapaaehtoisia hartaushetkiä jakopäivien yhteyteen.
– Nämä tilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja. Seurakuntien kautta paikkakunnan arkeen on jaettu hengellistä, aineellista ja henkistä apua.
Vapaakirkon jakaman ruoka-avun määrä on ollut edellisten kolmen vuoden aikana keskimäärin samaa tasoa kuin Suomen Pelastusarmeijan eli noin 180 000 kg. Näitä toimijoita suurempia jakajia ovat olleet Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö 440 tonnia, Kirkkopalvelut 425 ja Mannerheimin lastensuojeluliitto 270 tonnia.
38 vapaaseurakuntaa oli vuonna 2009 mukana jakamassa EU:n elintarviketukea. Ainakin puolet näistä jakaa myös kauppojen ylijäämäruokaa. Lisäksi on noin kymmenkunta seurakuntaa, jotka eivät jaa EU:n elintarviketukea, mutta järjestävät muuten leivänjakoa ja tarjoavat ilmaisaterioita. Vapaaseurakuntia on Suomessa noin 100.
