Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Vapaustaistelija Nelson Mandela korosti uskon ja lähetystyön merkitystä

 

Etelä-Afrikan entinen presidentti ja kansakunnan isähahmo Nelson Mandela on kuollut. Nelson Mandela menehtyi eilen kotonaan Johannesburgissa. 95-vuotiaana kuollut Mandela kärsi pitkittyneestä keuhkokuumeesta.

Mandela oli paitsi ihonväriin perustuvan sortopolitiikan apartheidin vastaisen kamppailun ikoni myös kristillisen lähetystyön vahva puolestapuhuja, joka korosti elämäntyönsä voimana henkilökohtaisen uskon merkitystä.

Nelson Mandela istui Etelä-Afrikan valkoisen vähemmistön harjoittaman apartheid-rotusorron aikana vankilassa 27 vuotta. Kun hän vapautui helmikuussa 1990, hän ilmoitti, ettei vihaa vihollisiaan.

Mandelasta tuli presidentti ensimmäisissä Etelä-Afrikan vapaissa vaaleissa vuonna 1994.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Nelson Mandela vieraili puhumassa Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) VIII yleiskokouksessa Hararessa Zimbabwessa vuonna 1998.

Kokouksessa Mandela KMN:oa ja ekumeenista liikettä tuesta Etelä-Afrikan vapautumiselle apartheid-järjestelmästä ja rotusorrosta.

Kirkkojen voimakas kanta rotusortoa vastaan vaikutti siihen, että länsimaitten hallitukset alkoivat 1980-luvulla suhtautua kriittisesti Etelä-Afrikan rotusortohallitukseen ja tukea sen vastaisia boikotteja ja vapaustaistelua. Se loi mahdollisuudet väkivallattomaan vallanvaihtoon, joka Nelson Mandelan johdolla toteutui.

Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokouksessa Hararessa mukana ollut Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen muistelee Mandelan saapuneen kokoussaliin leppoisasti hymyillen, lyhythihaiseen hellepaitaan pukeutuneena.

Viisituhatpäinen yleisö nousi seisomaan ja osoitti melkein villisti suosiotaan. Suosionosoitusten jatkuessa eteläafrikkalainen kuoro lauloi ja presidentti eteni hitaasti kohti esiintymislavaa.

Nelson Mandela oli kutsunut mukaansa useita ministereitä, jotka edustivat leimallisesti Etelä-Afrikan eri väestöryhmiä.

– Hitaus ei johtunut presidentin korkeasta iästä tai arvokkuudestakaan, vaan siitä, että hän tervehti kädestä kokoussalin keskuskäytävän molemmin puolin olevia ihmisiä, muistelee Heikki Huttunen häneen voimakkaan vaikutuksen tehnyttä tilannetta.

Mandelan saavuttu kokoussalin eteen kuoro lauloi Etelä-Afrikan kansallisalulun, joka alkaa suomalaisillekin tuttuna virtenä Kuule Isä taivaansiunaa, Herra, Afrikkaa ja jatkuu buuri-uudisraivaajien hymininä.

Heikki Huttunen muistaa tunnelman olleen juhlavan iloinen mutta samalla liikuttunut.

Puheessaan Nelson Mandela kiitti kirkkoja: ”Teiltä olemme saaneet kaiken, ilman teitä meillä ei olisi mitään.”

– Tällä hän tarkoitti paitsi vapautumista rotusorrosta, ennen muuta koulutusta. Hän kertoi aloittaneensa koulutiensä metodistikirkon lähetysasemalla ja siitä, kuinka ratkaiseva merkitys hänen ja monen muun afrikkalaisen elämässä kristillisellä lähetystyöllä on ollut, Huttunen kertaa. 

Mandela luki neljännesvuosisadan vain Raamattua

KMN:n yleiskokouksessa vieraili toinenkin vapaustaistelija. Kiistelty isäntämaa Zimbabwen presidentti Robert Mugabe saapui paikalle sotilassaattueessa ja juoksi kokoussalin läpi pitämään puheensa.

– Vaikutelma oli päinvastainen kuin se, jonka hänen vanha taistelutoverinsa presidentti Mandela teki, muistelee Huttunen.

Nelson Mandela muistetaan miehenä, joka kykeni hämmästyttävällä tavalla sovintoon. Hän oli valmis solmimaan rauhan niiden kanssa, jotka olivat pitäneet häntä vapaustaistelun takia vankilassa neljännesvuosisadan ajan. Hän ei halunnut kostoa, vaan maalleen uutta, yhteistä tulevaisuutta.

– Pitkinä vankisellin vuosina hänen ainoa sallittu kirjansa oli Raamattu. Hän ei ujostellut sanoa, kuinka suuri merkitys kristillisellä opetuksella ja uskolla on hänen elämäntyössään ollut. Niistä nousi sisäinen vahvuus ja sellainen uskottavuus ja johtajuus, jota kenelläkään toisella aikamme poliitikolla ei mielestäni ole, pääsihteeri Heikki Huttunen arvioi.

Nelson Mandela sai elämäntyöstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993.

Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma on luvannut, että maan entiselle presidentille järjestetään valtiolliset hautajaiset. Hän on määrännyt maahan suruliputuksen.

Useat valtionpäämiehet välittivät surunvalittelunsa Mandelan kuolemasta. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sanoi maailman menettäneen yhden vaikutusvaltaisimmista ja rohkeimmista ihmisistä. Britannian pääministeri David Cameron sanoi suuren valon sammuneen Mandelan kuoltua. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui Mandelaa ”oikeudenmukaisuuden jättiläiseksi”.

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)