Kirjoittanut
Varatuomari Jyrki Anttinen toteaa tuoreessa Elämään-lehdessä (9/2013), että uskonnonvapauden näkökulmasta on laillista edellyttää hengellisissä viroissa toimivilta työntekijöiltä opin mukaista elämää.
Kirkko ei näin ollen syyllisty syrjintään, jos se esimerkiksi linjaa, ettei rekisteröidyssä parisuhteessa elävä voi toimia pappina, Anttinen selventää
– Yleisesti ottaen voimassa oleva lainsäädäntö antaa uskonnollisille organisaatioille, niin julkisille kuin yksityisillekin, mahdollisuuden edellyttää palvelutehtävissään olevilta vilpittömyyttä ja lojaalisuutta omalle uskolleen ja opilleen, Anttinen kuvailee.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirkon tai muun uskonnollisen yhdyskunnan tai toimijan vaatimus edellyttää omilta työntekijöiltään opin mukaisesta elämää ei ole kiellettyä syrjintää (yhdenvertaisuuslain 7 §:n 1 mom. 2 -kohta ).
Anttinen toteaa näin olevan ”niissä tapauksissa, joissa henkilö toimii opetuksellisessa tai uskonnon harjoittamiseen liittyvässä palvelutehtävässä, jossa hän edustaa ulospäin yhteisönsä uskonnollista näkemystä”
– Niin kuin papit juuri tekevät.
Anttinen jatkaa, että ”erilaisen kohtelun oikeuttaminen uskonnon perusteella” perustuu Euroopan neuvoston työsyrjintädirektiivin sitä koskevaan poikkeussäännökseen (4 artiklan 2a kohta).
– Taustana tälle on se, että uskonnonvapaus on myös perusoikeus, jonka käyttäminen on turvattu perusoikeussäännöksissä samoin kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
– Esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on yleiskannanotossaan uskonnonvapaudesta todennut, että ”uskonnonvapauteen sisältyy uskonnollisten ryhmien oikeus määrätä omista asioistaan, kuten uskonnollisten johtajien, pappien ja opettajien valinnasta sekä uskonnollisten oppilaitosten perustamisesta”.
– Tämän seikan on eduskunnan perustuslakivaliokunta vahvistanut useaan otteeseen eri lakiehdotuksiin liittyvissä lausunnoissaan, Anttinen toteaa.
Toinen kysymys on Anttisen mukaan se, tuleeko evankelis-luterilaisen kirkon säätää omassa kirkkolaissaan pappiensa kelpoisuusehdoista – ja kuinka tarkasti.
– Oli miten oli, kysymys ei ole toisten perusoikeuksien rajoittamisesta vaan kirkon uskonnonvapauteen sisältyvästä oikeudesta määrätä omien pappien valinnasta.
Lue Jyrki Anttisen haastattelu kokonaan Elämään-lehden numerosta 9/2013
