Kirjoittanut
Professori Veli-Matti Kärkkäisen mukaan kirkko menestyy parhaiten moniarvoisessa ja maallistuneessa ympäristössä pitämällä kiinni ydinsanomastaan ja julistamalla sitä rohkeasti.
Maallistuminen etenee, mutta myös uskonnollisuus kasvaa maailmalla. Maapallon 7,7 miljardista ihmisestä noin 6,6 miljardia identifioituu jonkun uskonnon kautta. Vaikka kristinusko marginalisoituu Euroopassa, se vahvistuu eteläisellä pallonpuoliskolla.
Euroopassa kirkon toimintaympäristö on moniarvoinen ja maallistunut. Sekulaarissa ympäristössä kirkko voi porautua oman uskonsa perusteisiin ja miettiä, mikä olisi juuri tähän aikaan sopiva radikaali ja ajankohtainen sanoma. Samalla kirkon tulee vaalia vieraanvaraisia ja ystävällisiä suhteita niihin, joiden usko on erilainen tai jotka eivät usko lainkaan.
Kirkolla on moniarvoisessa maailmassa kolme vaihtoehtoista toimintastrategiaa, joista ensimmäinen on dogmaattinen fundamentalismi. Toisena on sopeutumisstrategia, josta englantilainen missiologi Leslie Newbigin on käyttänyt nimitystä taktinen vetäytyminen. Se tarkoittaa, että aina kun kirkko kohtaa uuden haasteen, se ottaa pari askelta taaksepäin, vaikka voisi olla rohkeasti haastaja. Kolmas vaihtoehto on vieraanvarainen vakaumuksellinen pluralismi, joka sopii parhaiten lähetystyön taustaksi.
Ytimessä henkilökohtainen vakaumus
Kristillisen kirkon taustalla on vakaumus, joka perustuu syviin uskomuksiin. Se on vakuuttuneisuutta siitä, että on olemassa totuus, jonka varaan laskemme elämämme. Ilman vakaumusta yhteisön tai ihmisen olemus muuttuu.
Jos kirkko vetäytyy jatkuvasti sekä teologiassaan että omassa uskossaan, sen vakaumus uhkaa horjua. Leslie Newbiginin mukaan kristinuskon ytimessä on yksilön henkilökohtainen vakaumus, joka liittyy laajemman yhteisön uskomukseen. Newbigin suositteli kirkon toimintastrategiaksi vakaumuksellista pluralismia, jossa kirkon julistus on rohkeaa ja vieraanvaraista. Vieraanvaraisuus tarkoittaa sitä, että kirkko uskaltaa olla aatteiden markkinoilla ja uskontojen joukossa. Tähän ei esimerkiksi fundamentalismi pysty.
Kaikilla aatteilla vapaus toimia
Maallistuneeseen kulttuuriin kuuluu suhteellisuuden vaatimus. Voiko se uhata vakaumuksellista identiteettiä? Mehän puhumme jatkuvasti, ettei mikään uskonto voi olla oikeassa, sillä uskontoja on useita.
Uskontojen moninaisuudesta ei seuraa automaattisesti, etteikö mikään niistä voisi olla oikeassa. Aatteiden markkinoilla kristityt voivat todistaa vakaumuksellisesti omasta uskostaan. Muita uskontoja edustavat ja uskonnottomat saavat tehdä samoin.
Vakaumuksellisen identiteetin mukaan vapaassa yhteiskunnassa kaikille uskonnoille ja ideologioille annetaan vapaus edistää omaa näkemystään. Suvaitsevaisuus ei merkitse erojen kieltämistä, vaan vieraanvaraista ja kärsivällistä erilaisuuden kohtaamista. Suvaitsevaisuutta tarvitaan silloin, kun eletään rinta rinnan maallistuneessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Kristityt julistavat rohkeasti sanomaansa, mutta ovat valmiita kuuntelemaan myös niitä, joilla on erilaiset käsitykset.
Ateistisen maailmankuvan haastaminen
Vieraanvarainen vakaumuksellinen pluralismi perustuu toisaalta kirkon identiteettiin nojautuvaan itseymmärrykseen ja toisaalta se pystyy rakentamaan siltoja ja keskusteluyhteyttä eri tavalla ajattelevien kirkon jäsenten kesken. Se antaa tilaa sekä liberaaleille että konservatiiveille.
Unelma kolmannen vuosituhannen radikaalista missionaarisesta kirkosta on kirkko, joka uskaltaa haastaa ateistisen ja naturalistisen maailmankäsityksen, jossa ei ole tilaa tuonpuoleisuudelle eikä Jumalalle.
Kolmannen vuosituhannen kirkko uskaltaa haastaa myös kulttuurikristillisyyden, jälki-uskonnottoman uskonnollisuuden ja sekulaarit teologit, koska loputon taktinen vetäytyminen ei auta kirkkoa eikä rakenna sen identiteettiä.
Sari Savela
Teksti on koostettu systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäisen luennosta. Kärkkäinen toimii professorina Fullerin teologisessa seminaarissa Pasadenassa Kaliforniassa. Lisäksi hän toimii Kalifornian ja Teksasin suomalaisen luterilaisen kirkon apulaispastorina. Teksti on julkaistu Lähde-lehdessä 3/2019.
