Veli Yun paimentaa seurakuntaansa virtuaalisesti.
Kiinan uskovien elämästä ei ole kuultu viime vuosina paljoakaan. Uskovat toimivat maanalaisissa seurakunnissa. Valtion valvovaa silmää vältetään.
Tunnettu kiinalainen evankelista, nykyään Saksassa asuva Veli Yun (Veli Taivaallinen), 65, kuvailee vallitsevaa tilannetta:
– Uskovien painostus Kiinassa on voimakkaampaa kuin vuosikausiin. Lain mukaan kodeissa saa olla koolla korkeintaan kymmenen ihmistä. Kiina on toisaalta iso maa, ja eri alueilla uskovien olosuhteet ovat hyvin erilaisia.
– Mutta ei Kiinan kotiseurakunnan työ ole koskaan vaikeuksiin pysähtynyt, päinvastoin, vaikeudet ovat kuin heittäisi öljyä tuleen!
– Jos rukoushuoneet hajotetaan, niin ei se mitään, Jumalan työtä ei voi hajottaa. Eivätkä kiinalaiset kristityt muutenkaan odota rukoushuoneella, että sinne tulisi ihmisiä, vaan he menevät itse ihmisten luo.
Mikä neuvoksi?
Kiinan viranomaiset eivät päästä Veli Yunia enää kotimaahansa Kiinaan. Se ei ole estänyt häntä tekemästä Herran työtä. Eikä koronapandemiakaan ollut rajoite, vaikka se rajoittikin hänen kansainvälisiä puhujavierailujaan.
– Ongelmat ovat yleensä siunaus, kun kohtaamme ne Herran kanssa, Veli Yun sanoo.
– Uutta syntyy, mutta ei ennen kuin vanha kuolee, ja usein siihen liittyy kipu.
– Jumala ilmaisi minulle jo ennen koronapandemian alkamista, että tulee aika, jolloin ei voi matkustaa eikä kokoontua. Kysyin Herralta, että mikä neuvoksi.
– Jumala muistutti minua Pietarista, joka heitti verkot vesille.
– Verkko oli vastaus. Internet-verkoston kautta voi olla yhteydessä yksinäisiin, sairaisiin, erilaisissa elämän kaaoksissa oleviin ihmisiin. Ja saada Pietarin kalansaaliin.
Virtuaaliseurakunta korona-ajan hedelmänä
Veli Yun perusti virtuaaliseurakunnan kiinalaisten uskovien rohkaisemiseksi. Se on koolla joka aamu klo 7.30–9.30, ja veli Yun osallistuu aina, myös puhujamatkoillaan, kuten Suomessa. Klo 9.30 jälkeen kokoontuminen jatkuu vielä kaksi ja puoli tuntia, mutta silloin veli Yun ei ole enää mukana.
Kokoontujat ovat veli Yunin opetuslapsia, mutta kullakin on silti oma seurakuntansa.
– Nettiseurakunta ei korvaa paikallisseurakuntaa, hän muistuttaa.
Zoom-toiminnon kautta noin sata ihmistä on kiinan kielellä yhtä aikaa koolla virtuaalisesti.
Veli Yun pitää saarnan tai jos hän ei ole joskus paikalla, niin saarna on annettu jonkun toisen vastuulle.
Ideana on, että kukin on ennen kokoontumista lukenut sanaa ja opetellut ulkoa jakeen, joka kosketti häntä sinä aamuna, kertoo sen ruudussa muille ja rukoilee lyhyesti.
Veli Yun kehottaa ja opettaa jakamaan sanaa, niin että ei vain itse lueta sanaa vaan jaetaan sitä aktiivisesti heti toisille.
Kokoontujat ovat pääasiassa kiinalaisia saarnaajia, joita on kymmeniä, opettajia, liikemiehiä tai Jumalan sanan palvelijoita jossain muodossa, yleensäkin ”kuka vaan, joka palaa Jeesukselle ja haluaa olla päivittäin antamassa ja saamassa”. Esimerkiksi Ukrainassa ja Puolassa on kiinalaisia pakolaistyöntekijöitä, jotka aloittavat raskaat työpäivänsä virvoittumalla ensin virtuaaliseurakunnassa.
Poliiseja uskoon kotiarestilaisen kautta
Suomalaisille on tullut tutuksi kiinalainen pastori Zhang Rongliang, joka on vieraillut Suomessakin Avainmedian vieraana. Häneltä – kuten myös Veli Yunilta – on suomennettu kirja, jossa hän kertoo käsittämättömän vaikeista kokemuksistaan ja kidutuksesta, jota hän on joutunut kokemaan uskonsa tähden kiinalaisissa vankiloissa.
Rongliangista ei ole länsimaissa vuosiin kuultu mitään. Veli Yunilla ei tunnu olevan rajoituksia siinäkään asiassa, sillä hän yllättää kertomalla olleensa ”viimeksi eilen hänen kanssaan puheyhteydessä erään verkoston kautta”.
Salaiseen yhteydenpitoon on monia tapoja, joita veli Yun ei luonnollisestikaan kerro yksityiskohtaisesti, toteaa vain:
– Jos yksi ovi sulkeutuu, etsimme rukoillen toisen oven. Jumalalla on aina mahdollisuudet toimia!
Rongliang ei ole nyt piilossa eikä varsinaisessa vankilassa vaan kotiarestissa.
– Poliisi käy joka päivä hänen kotonaan ja kysyy minuutti minuutilta mitä hän on tehnyt. Rongliang vastaanottaa poliisit kuin ystävät ja tarjoaa teetä.
– Kyllä poliisit näkevät verkosta, että hän on yhteydessä toisiin uskoviin, mutta kun meillä on Jumalayhteys, ei tarvitse pelätä! Niinpä on usein käynyt, että poliisit ovat jääneet seuraamaan sanan julistusta. Ja jo kolme poliisia on tullut uskoon! Erään poliisin koko perhe oli polvistunut ja tullut uskoon.
– Erään kerran kiinalainen poliisi oli rynnännyt kotiin häiritsemään kesken hartaushetken ja kutsui hengellisiä puheita hölynpölyksi. Rongliang totesi, että älä soita suutasi, vaan ota vastaan pelastus, sillä olitpa kuka tahansa, niin tarvitset pelastusta. Poliisi tuli uskoon.
Veli Yun tietää myös kertoa, että Rongliangilla oli jaloissa ongelmia eikä hän pystynyt kävelemään vaan kulki pyörätuolilla. Hän oli ollut sairaalassa, mutta Jumala on parantanut hänet lääkärin ja ihmeen kautta, ja nyt hän kykenee taas kävelemään.
Tapakristillisyys ei riitä
Veli Yun kävi Avainmedian vieraana Suomessa kokouskierroksella tämän vuoden keväällä ja edellisen kerran 2019.
– Huomasin, että suomalaisilla on nyt enemmän pelkoja: pelätään sotaa, koronaa, hintojen nousua, eläkkeiden riittävyyttä – mutta on myös halua nousta pelosta ja antautua Jumalan käyttöön. Rohkaisen katsomaan Kristukseen! Älä pelkää!
– Katse ylöspäin! Jeesus pitää sinusta huolta ja on kanssasi. Aloita aamusi täyttämällä sisikuntasi Jumalan lupauksilla eikä uutisilla, sillä media ruokkii hämmennystä ja pelkoa.
– Ahdistus vie katseen pois Kristuksesta alaspäin, mutta ei sieltä löydy toivoa. Lue Jumalan sanaa, rukoile ja täyty hengellä, eikä vain silloin tällöin vaan joka päivä.
Veli Yun sanoo, että on tärkeää, että uskova ei katso omiin inhimillisiin kykyihinsä vaan Jumalaan.
– Nyt on aika toteuttaa Jumalan antamaa näkyä. Älä katso, mitä sinulla ei ole tai mihin et kykene. Jeesus tulee pian takaisin. Ihmiset tarvitsevat toivon sanomaa.
– Olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tapakristillisyys ei riitä. On myös saarnaajia, joille kristillinen usko on vain tapa eikä olla tuoreessa kosketuksessa Jumalaan. Uudistu uskossa joka päivä ja palvele tässä uudistuneessa mielentilassa seurakuntasi jäseniä, ei eilisen vanhalla uskolla, hän kehottaa.
– Evankeliumin kertominen ei ole työtä vaan kutsumuksen toteuttamista. Silloin ei odoteta eläkkeelle jäämistä ja mukavaa tuolia, sillä kutsumus on ikuinen, kunnes olemme taivaassa. Anna lahjasi Jumalan käyttöön. Jos sinulla ei ole mitään, niin anna sinun ”ei mitään” Jumalalle. Ja Jumala siunaa sen.
