Kirjoittanut
Ukrainan kohtalo on tuonut ikäihmisten uskonelämään epäilyksiä ja toivottomuutta. Tämä todetaan kahden teologian tohtorin kirjoittamassa tutkimusartikkelissa.
Tutkijatohtori Jonna Ojalammi ja apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta ovat julkaisseet artikkelin siitä, miten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet suomalaisiin ikäihmisiin.
Tutkimukset tulokset viittaavat siihen, että Venäjän hyökkäys sai ikäihmiset kyselemään kärsimyksen tarkoitusta – toisin kuin koronapandemia.
– Sodan tarkoituksettomuuteen oli hankala löytää vastausta ja tämä horjutti uskoa Jumalaan. Seurauksena oli uskonnollisia epäilyksiä ja toivottomuutta. Se kertoo Venäjän hyökkäyssodan odottamattomuudesta ja henkisestä kuormittavuudesta, Ojalammi ja Saarelainen toteavat.
Tämä ei kuitenkaan kumoa aiempaa ja laajaa tutkimustietoa siitä, että uskonto voi olla ikäihmiselle merkittävä resurssi kriiseistä selviytymisessä.
Hyökkäyssota Ukrainassa näyttää koetelleen Itä-Suomessa asuvien ikäihmisten elämänkatsomusta, koska heillä on erityisen omakohtaisia ja ylisukupolvisia sotamuistoja ja -traumoja.
Tutkijat muistuttavatkin, että Itä-Suomessa sodan menetykset olivat aikoinaan erityisen suuria ja jättivät jälkeensä paljon sosiaalisia ongelmia. Lisäksi sodan merkityksellisyys kasvoi vertautuessaan omiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin.
Saarelaisen johtamassa hankkeessa kerätty tutkimusaineisto koostui laadullisista teemahaastatteluista sekä määrällisestä kyselystä, jolla tarkasteltiin laajasti elämän merkityksellisyyden kokemusta sekä koronapandemian aiheuttamaa stressiä.
Kaikkiaan kyselyyn osallistui reilu 300 vastaajaa, joiden joukosta haastateltiin 24 ikäihmistä kesäkuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.
Lähde: Ojalammi, J., & Saarelainen, S.-M. (2024). Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen merkitykset ikäihmisille. Gerontologia, 38 (1), 34–51.
