Kirjoittanut
Ukrainan sota on jatkunut jo yli 800 päivää eikä loppua näy. Taistelua maa-alueista ei käy ainoastaan Venäjä, vaan myös lännellä on omat intressinsä Ukrainan suhteen, sanovat Ajassa-ohjelman vieraat.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on väläytellyt visiotaan historiallisesta Venäjästä. Lännellä on puolestaan ollut jo pitkään omat geopoliittiset tavoitteensa, mikä näkyy esimerkiksi puolustusliitto Naton laajenemisena Venäjän rajalle saakka.
– Nato on edennyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tuhat kilometriä itään, ja sen myötä ydinaseiden käyttöalue on siirtynyt Venäjää kohti, sanoo Venäjän karhu heräsi -kirjan kirjoittanut teologian tohtori, dosentti Juha Ahvio.
Ei olekaan ihme, että Venäjä on halunnut laittaa kovan kovaa vastaan. Ukrainasta ollaan kiinnostuneita Venäjän lisäksi Euroopassakin, eri syistä vain. Mittavan viljatuotannon ja Itä-Ukrainan litiumesiintymien ei haluta päätyvän venäläisten haltuun. Litiumia tarvitaan vihreässä siirtymässä.
– Jos Venäjä saa haltuunsa näitä alueita, niin se hallitsee tiettyjen raaka-aineiden markkinoita ja voi kiristää länttä, toteaa emeritusprofessori Tapio Puolimatka.
Britit ohjaavat Ukraina-uutisointia
Lännen intresseistä Ukrainan suhteen ei juurikaan uutisoida.
– Huomattava osa Ukrainan sotaa koskevasta uutisoinnista tulee käytännössä Ison-Britannian tiedustelupalvelusta. Sillä halutaan luoda tietynlaista poliittista näkemystä kyseisestä asiasta, Juha Ahvio sanoo.
Hän pitää ongelmallisena sitä, että esimerkiksi tilanteen historia on unohdettu.
– Tästä on luotu sellainen kuvio, että Ukrainassa olisi ollut täysi rauha, kunnes venäläiset aloittivat yhtäkkiä tyhjästä hyökkäyksen.
Tapio Puolimatka näkee, että Ukrainan sodasta uutisointi on muuttunut yhä enemmän sotapropagandaksi, jossa kiihotetaan sotaan.
– Putinin kanssa ei haluta neuvotella, koska hän on sotarikollinen. Mutta yhtä lailla Yhdysvallat on rikkonut kansainvälisiä lakeja hyökkäämällä Irakiin.
”Meillä täytyy olla keskusteluyhteys”
Tapio Puolimatka pitää Ukrainan sodan syttymistä ja jatkumista diplomaattisena epäonnistumisena. Rauha Ukrainan ja Venäjän välillä näyttää kaukaiselta, sillä kumpikaan ei suostu luopumaan Krimistä. Ukrainan monikansallisuus asettaa rauhalle omat haasteensa.
– Länsiukrainalaiset eivät ole olleet koskaan Venäjän valtakunnan alamaisia, vaan heidän juurensa ovat Itävalta-Unkarissa ja Puolassa. Siellä on hyvin vahva venäläisvastainen asenne, Juha Ahvio kertoo.
Puolimatka pitää tärkeänä, että rauhanneuvotteluja pyrittäisiin aktiivisesti edistämään, koska sodan jatkuminen tarkoittaa hirvittävän inhimillisen kärsimyksen jatkumista. Myös Suomen olisi tärkeä parantaa diplomaattista keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.
– Suomen ei pitäisi rikkoa suhteita Venäjään. Se ei ole realistista politiikkaa, koska meillä on tuhat kilometriä yhteistä rajaa. Meillä täytyy olla keskusteluyhteys.
Ahvion mielestä Suomen kannattaisi ottaa lääkärin eikä tuomarin rooli.
– Suomelle olisi edullisinta pitää hyvät välit kaikkiin ilmansuuntiin, Lontooseen, Washingtoniin ja Moskovaan. On myös tärkeää pitää huolta, että oma kansallinen puolustuksemme on niin maksimaalinen, ettei kenenkään tee mieli tulla tänne.
Juha Ahvio ja Tapio Puolimatka keskustelevat Ukrainan tilanteesta IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään TV:n antennikanavalla 16 keskiviikkona 21.8. klo 20.00 ja uusintana sunnuntaina 25.8. klo 20.00. Ohjelma katsottavissa veloituksetta myös Permanto-palvelussa.
Elina Uusikylä
