Venäjän ortodoksinen kirkko vaikuttaa politiikassa Venäjällä ja ulkomailla.
Venäjän Ortodoksisella kirkolla on jo pitkään ollut vaikutusvaltaa politiikassa, mutta viime aikoina kirkkoa on käytetty myös hyväksi kansainvälisissä konflikteissa. Ortodoksisen uskon ja kirkon ajatellaan yhdistävän kansakuntia siinä missä etnisen alkuperänkin. Tämä on nähtävissä niin Ukrainan kuin Kreikankin suhteissa Venäjään.
Kirkko Ukrainan kriisin keskellä
Valtaosa ukrainalaisista ovat vakaumukseltaan ortodokseja, mutta monet eivät siitä huolimatta kuulu mihinkään kirkkoon. Ukrainan kolmesta ortodoksikirkosta suurimmat ovat Moskovan patriarkaattiin kuuluva kirkko, sekä itsenäinen Kiovan patriarkaatti. Kiovan patriarkaatin arkkipiispa Ilarion kertoo Kotimaa24:n haastattelussa, että kirkoilla ei ole opillisia eroja, mutta niiden yhdistymiselle on poliittisia esteitä.
Moskovan patriarkaattiin kuuluva Autonominen kirkko on suosittu Itä-Ukrainassa, kun taas läntisessä Ukrainassa suositaan Kiovan patriarkaattia. Autonominen kirkko onkin Ukrainan kriisissä myötäillyt Venäjä-mielisiä poliitikkoja. Venäjällä puolestaan Autonomisen kirkon suosio nähdään merkkinä siitä, että Itä-Ukraina on osa Venäjää paitsi etnisesti, myöskin yhteisen kirkon yhdistämänä.
Esimerkki tästä ajattelutavasta on Moskovan partiarkka Kirilin tiivistys “Venäjän maailma” -käsitteestä, jonka mukaan “Venäjän maailmaan” kuuluvat sekä Venäjä, että “ortodoksisten itäslaavien sivilisaatio”. Krimin liityttyä Venäjään vuoden 2014 maaliskuussa presidentti Vladimir Putinkin viittasi yhteiseen ortodoksiseen perinteeseen.
Kreikan ja Venäjän yhteiset hengelliset juuret
Samankaltaisia viitteitä on nähtävissä myöskin Venäjän ja Kreikan suhteissa, kun talousvaikeuksissa rypevä Kreikka kääntyi Venäjän puoleen pääministeri Alexis Tspirasin sekä presidentti Putinin välisessä puhelinkeskustelussa.
“On mielenkiintoista, että Tsipras kerta toisensa jälkeen ensimmäisenä, tai yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista johtajista kääntyy Vladimir Putinin ja Venäjän puoleen”, kommentoi federaationeuvoston ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshov.
Kosatshov muistuttaa Rossija 24 -kanavan lähetyksessä myöskin Venäjän ja Kreikan “yhteisistä hengellisistä juurista” sekä “ortodoksisista perinteistä”, viitaten tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavaan yhteistyöhön. Hän painottaa kuitenkin, ettei Venäjä aio tarjota mitään ratkaisuja Kreikalle, ellei tämä niitä itse pyydä.
Hedelmällinen yhteistyö
Valtaannousunsa jälkeen Putin on sijoittanut valtavasti ortodoksiseen kirkkoon. Presidentti sekä hänen tukijansa ovat rahoittaneet kymmenien tuhansien kirkkojen uudelleenrakentamista. Venäjän Duuma hyväksyi lain, jonka mukaan kaikki kirkolle kuulunut Neuvostoliiton aikana valtiolle hankittu omaisuus palautetaan takaisin kirkolle. Sen lisäksi Venäjän kirkko on saanut useita oikeuksia niin koulujärjestelmässä kuin lainsäädännössäkin, jotka kasvattavat kirkon vaikutusvaltaa.
“Kirkon tragedia on se, että se on aina ollut liian lähellä valtiota, ja lopulta se maksaa siitä. Tällä hetkellä kirkko yrittää todistaa Kremlille, että se on vakavasti otettava ja hyödyllinen poliittinen toimija”, toimintaa kritisoi kirkkoherra Alexei Uminsky.
Ortodoksinen usko on ollut jo pitkään osa Venäläistä identiteettiä. Putinin politiikka pyrkii kasvattamaan nationalistista mielialaa, ja siihen tarkoitukseen tiivis yhteistyö kirkon kanssa sopii erinomaisesti.
Lähteet: Ilta-Sanomat, Forbes, teologia.fi, Newsweek
Kuva: Katie Brady /flickr.com
