Kirjoittanut
Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio nyt, jotta rauhanprosessi etenee, sanoo SDP:n Kimmo Kiljunen. Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan tunnustamisen aika ei ole nyt. Ensin pitää vapauttaa panttivangit ja saada tulitauko.
Radio Dein syksyn ensimmäisen Viikon debatin keskustelijoina olivat keskiviikkona 4.9.2024 eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman (KD) ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (SDP).
Debattia studiossa johtanut Radio Dein ohjelmapäällikkö Kai Kortelainen toteaa, että suhtautuminen Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja niiden osapuoliin jakaa mielipiteitä niin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kotimaan politiikassamme kuin Suomen kirkollisissa piireissäkin. Lähi-idästä vaikuttavat nyt taistelevan yhtä lailla ihmiset kuin asiatkin. Ja kaiken tämän ytimessä on vuosikymmeniä jatkunut kiistely Israelin ja palestiinalaisten asemasta.
Kimmo Kiljunen vaati elokuun lopulla julkaistussa SDP:n ajankohtaiskannanotossa, että Suomen tulee välittömästi tunnustaa Palestiinan valtio. Kortelainen kysyy, miksi Suomen pitäisi näin tehdä?
– Tässä on Suomen ulkopolitiikan pitkä linja taustalla siitä, että me olemme tunnistaneet kansainvälisen pyrkimyksen kahden valtion mallista tuossa konfliktin ratkaisussa. Siihen kahden valtion malliin, aivan kuten ulkoministeri [Elina] Valtonen suurlähettiläspäivilläkin sen ilmaisi, implisiittisesti sisältyy ajatus siitä, että tunnustamme kaksi valtiota ja siihen liittyy silloin Palestiinan tunnustaminen, Kiljunen sanoo.
”Ongelma voidaan ratkaista vain poliittisen päätöksenteon ja diskurssin kautta, ei asein.”
Hän muistuttaa, että tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanonut, että Suomi ei ota kantaa Israelin puolesta eikä Palestiinan puolesta vaan rauhan puolesta.
– Me sosiaalidemokraatit katsomme se, että Palestiinan valtion tunnustaminen tällä hetkellä tukisi nimenomaan rauhanprosessia, aseleponeuvottelujen nopeata käynnistämistä ja ennen kaikkea isoa kuvaa, diplomaattista ja poliittista ratkaisua tähän lähes vuosisadan mittaiseen ongelmaan.
Kiljunen korostaa, että ongelma voidaan ratkaista vain poliittisen päätöksenteon ja diskurssin kautta, ei asein.
– Aseellinen tie on nähty. Se on johtanut verilöylyihin toisensa perään, koston kierteestä toiseen koston kierteeseen. Vanha suomalainen sanontahan on, että kun ryhdyt kostamaan, kaiva kaksi hautaa. Tuonne Israelin ja Palestiinan alueelle on kaivettu tuhansia, kymmeniä tuhansia ja satoja tuhansia hautoja.
”Olemmeko Venäjän puolella, jos tunnustamme Palestiinan?”
Tuleeko Lähi-itään rauha ja tippuvatko aseet, jos Suomi tunnustaa Palestiinan valtion tässä kohtaa? Kortelainen kysyy Peter Östmanilta.
Östmanin mielestä Palestiinan valtion tunnustamisen aika ei ole nyt. Hänen mukaansa tunnustaminen olisi väärä metodi tässä vaiheessa.
– Ensinnäkin pitäisi lähteä siitä, että panttivangit vapautettaisiin ja saataisiin tulitauko, mielellään pysyvä tulitauko aikaiseksi, ja vasta siinä vaiheessa voidaan sitten ruveta neuvottelemaan. Ja ensisijaisesti Israelin ja palestiinalaishallinnon, mikä se sitten onkaan, täytyy keskenään sitten sopia näistä ehdoista.
Östman viittaa aikaisemmin tehtyyn Oslon sopimukseen, jossa vuonna 1993 sovittiin alueista ja rajoista ja josta hänen muistinsa mukaan palestiinalaishallinto sitten vetäytyi.
– Israelin ympärillä on pohjoisessa Hizbollah, terroristijärjestö, joka toimii Libanonista päin. Sekä Hamas että Hizbollah saavat rahallista tukea Iranin hallinnolta. Ja Iran taas tekee yhteistyötä Venäjän kanssa – että kenen puolella me olemme, jos me nyt tässä tilanteessa tunnustaisimme Palestiinan valtion? Östman kysyy.
Kimmo Kiljunen kuitenkin lisää, että tällä hetkellä monen kansainvälisen tarkkailijan mukaan Israelin hallinto voi olla lähempänä Venäjää kuin Palestiinan hallinto, sillä Israel ei tue Ukrainaa asein.
Kolme neljäsosaa maista on jo tunnustanut Palestiinan
Palestiinan valtion on nyt tunnustanut YK:n jäsenvaltioista kolme neljäsosaa eli yli 140 valtiota, mukana Suomea lukuun ottamatta kaikki Pohjoismaat.
Östmanin mukaan ei ole oikea mittari katsoa, kuinka moni maa on tehnyt sen virheen, että on tunnustanut Palestiinan.
– Oikea mittari olisi se, että jos pyritään rauhaan, niin sitten pitää saada ehdot sovitettua ja sitten pidettyä kiinni niistä, niin kuin on yritetty monta kertaa.
”Meidän tulee tunnustaa se tosiasia, että Israel elää toimintaympäristössä, jossa on hyvin vaikea elää rauhassa.”
Hän sanoo, että on luotu narratiivi, toistettu kertomus, jossa Israel on aina syyllinen tapahtuneisiin asioihin, että Israel taas hyökkää.
– Mutta sitten unohdetaan kertoa, minkä takia ne hyökkäävät. Siis ne puolustavat. He elävät sellaisessa ympäristössä, missä lähes kaikista ympärillä olevista maista toimii vihollismielisiä jihadistijärjestöjä, joiden ainoana tavoitteena on tuhota Israelin valtiota.
– Se iskulause, mitä täällä Helsingin kadulla on kuultu nyt kevään aikana, että ”Palestine will be free from the river to the sea” (Palestiina tulee olemaan vapaa joelta merelle), sisältää nimenomaan sen vaatimuksen, että kaikki juutalaiset hävitettäisiin myös sieltä alueilta. Meidän tulee olla rehellisiä ja tunnustaa se tosiasia, että Israel elää sellaisessa toimintaympäristössä, että on hyvin vaikea elää rauhassa, Östman muistuttaa.
”Israel ei kunnioita kansainvälistä oikeutta”
Peter Östman kysyy Kiljuselta, onko tämä samaa mieltä siitä, että Israelia ympäröi vihollismielisiä valtioita, joilla on terroristijärjestöjä, joiden kanssa tavoitteena on tuhota Israelin valtiota?
– Me olemme tässä yhteydessä kyllä, Kiljunen vastaa. Hän toteaa, että alueella on vastakkainasettelutilanne, ja Israel luonnollisesti näkee, että vastustajia heille on.
– Mutta vastapuolen silmin he ovat äärimmäisen vihamielisen, ekspansiivinen Israelin kanssa tekemisissä, joka ei kunnioita kansainvälistä oikeutta ja YK:n sopimuksia. Ja niitä sopimusjärjestelyitä, jotka sovittiin muun muassa 1993, jolloin vuonna 1999 piti olla Länsirannan ja Gazan palestiinalaisvaltio, ei Israel kunnioita ollenkaan.
– Tulen alueelta itse ja olen kuullut, kuinka israelilaiset poliitikot minulle sanovat Knessetissä, kun heitä tapaan, että me pidämme ”Promised land”, me pidämme luvatun maan, 1967 rajat ovat ja pysyvät meidän rajoinamme. Sehän on valloitussota sinne joelle asti, Kiljunen määrittelee.
Kiljunen sanoo, että palestiinalaisilla on itsellään tahtotila, että heillä on oikeus elää omalla alueellaan, oikeus elää alueella yhdessä juutalaisten kanssa.
– Enemmistö sanoo näin päin. Totta kai tämä ääritilanne, että Israel ei ole halunnut löytää sitä aitoa ratkaisua tästä kahden valtion mallista, on johtanut siihen, että ääripäät syntyvät, terroristijärjestöt syntyvät. Luonnollisesti nämä terroristijärjestöt ovat eksistenssi uhka Israelille. Ei ole kysymystäkään siitä. Mutta ei kannata siteerata ääripäitä, kun mekään emme halua siteerata vain [Israelin pääministeri Benjamin] Netanjahua, että hän on expansionisti sillä alueella eikä halua rauhanratkaisua eikä halua kahden valtion mallia, vaan yhden Israelin koko sille alueelle sinne Jordanille asti, Kiljunen sanoo ja viittaa vuoden 1967 rajoihin.
Kai Kortelainen kysyy Peter Östmanilta, pitäisikö Israelin saada vuoden 1967 rajat?
– En lähde määrittelemään niitä rajoja, vaan tämä rajakysymys täytyy ratkaista sitten, jos tällainen kahden valtion malli olisi potentiaalinen. Sitten molempien osapuolten täytyy sopia. Emme mekään halua sitä, että kansainvälinen yhteisö tulisi määrittelemään Suomen rajoja tänne, Östman vastaa.
Kuuntele Viikon debatti kokonaan uusintana lauantaina 7.9.2024 klo 11 Radio Deistä tai Dei Plus -palvelusta silloin kun haluat.
