Kirjoittanut
Hallitus tekee satsauksia liikuntaan, mutta samaan aikaan myös leikataan perustoiminnoista, harmittelee UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Kansanedustaja Mika Poutala uskoo, että tuloksia saadaan nähdä pian.
Suomalaiset viettävät valveillaoloajastaan keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä istuen tai makoillen. Kansa on rapakunnossa, ja passiivisen elämäntyylin kustannukset lasketaan jo miljardeissa, sillä liikkumattomuudesta johtuvat ongelmat rasittavat terveydenhuoltoa ja verottavat kansantaloutta.
Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona 29.1.2025 huonoon kuntoon etsivät syitä ja lääkkeitä KD:n kansanedustaja ja kesällä Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä aloittava Mika Poutala sekä UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Istuva hallitus on asettanut tavoitteeksi saada suomalaiset liikkumaan enemmän tämän hallituskauden aikana. Poutala uskoo, että tavoitteisiin päästään, mutta ratkaisevia ovat kauden viimeiset kaksi vuotta.
Samalla hallitus on kuitenkin vähentänyt myös liikunnan määrärahoja. Debatin juontaja Mari Turunen kysyy Vasankarilta, ovatko hallituksen tekemät menoleikkaukset linjassa liikunnan lisäämisen tavoitteen kanssa? Eivät varmasti kaikki tavoitteet ole, on Vasankarin vastaus.
Hän listaa liikkumisen selkeitä hyötyjä sekä ihmisille itselleen että koko yhteiskunnalle.
– Iso juttu on se, että liikkuminen tuottaa terveyshyötyjä, ja terve kansalainen jaksaa tehdä töitä. Terve kansalainen maksaa veroja ja tuottaa hyvinvointia, on osana puolustuskykyä reserviläisarmeijamaalle.
Hän sanoo, että liikkumisen liian vähäinen määrä ja useimmiten myös kehon koostumuksen haasteet ovat kansanterveyden ykkösasioita.
Liikkuminen alkaa varhaiskasvatuksesta
Hallituksen toimet liikkumisen edistämiseksi ovat näkyneet sen käynnistämässä Suomi liikkeelle -kampanjassa. Mutta onko kampanjasta tuloksia? Mika Poutala sanoo, että kuten politiikassa yleensä, tulokset näkyvät ehkä vasta muutaman vuoden päästä.
– Mutta nyt varmaan aletaan näkemään. Odotan innolla kyllä myös näitä selvityksiä, että miten tietyt asiat, mitä siellä ollaan tehty, näkyvät oikeasti. Mutta en osaa sanoa tässä vaiheessa, että vieläkö ollaan saatu merkittäviä tuloksia.
”Mitä nuorempana aloitat liikunnan, sitä helpommin se näkyy koko elämässä.”
Esimerkkinä kampanjasta Poutala kertoo Liikkuvat-kokonaisuudesta, joka lähtee varhaiskasvatuksesta aina ”ikiliikkujoihin” asti.
– Tämähän on käynnistetty jo aikaisemmin, mutta nimenomaan pyritään siihen, että mahdollisimman monet varhaiskasvatustoimipaikat ja koulut lähtisivät tähän liikkuvaan yhteisöön mukaan.
– Mitä nuorempana aloitat liikunnan ja siitä tulee sulle elämäntapa, niin sitä helpompaa on, että se näkyy koko elämässä – versus, että aikuisena yrität sitten tehdä uutta elämäntapaa. On sekin mahdollista, mutta helpommin se menee, mitä aikaisemmin saadaan se ihmiselle arkeen, Poutala perustelee.
Mika Poutala heittää idean vanhusten liikkumisen edistämiseen. Kun talven liukkailla keleillä vanhukset eivät uskalla lähteä ulos, voisi kunta hankkia kaikille vanhuksille irrotettavat nastat kenkiin.
– Tällä aika mitättömällä panostuksella saataisiin aikaan se, että vanhukset uskaltaisivat lähteä myös jäisillä keleillä ulos. Kaatumisia tapahtuu tosi paljon, ja kun vanhus kaatuu, se yleensä ei ole vaan pieni ruhje vaan sitten voi mennä luita ja muitakin, Poutala perustelee.
Ihminen laiskistuu, kun arki helpottuu
UKK-instituutin Vasankari pitää isona asiana, että hallitus on ensimmäistä kertaa ottanut liikkumisen hallitusohjelmaan omana lukunaan.
– Sitä ei pidä pennin vertaa vähätellä. Sitten se, että mitä juttuja tehdään ja kuinka isosti ne isoa kuvaa muuttavat, se on se haastava palanen. Kun me tehdään toimenpiteitä vähän pistemäisesti, pystytäänkö me isoa laivaa kääntämään kuinka nopeasti? Ja käykö niin, että ne positiiviset jutut näkyvät seuraavalla hallituskaudella.
”Human sapiens ei enää käytä kahta jalkaa navan alla niin paljon kuin nenän alla olevaa luukkua.”
– Kyllähän meillä edelleen haasteena on se, että se trendi on länsimainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa arkea tehdään helpommaksi.
– Human sapiens ei enää käytä kahta jalkaa navan alla niin paljon kuin nenän alla olevaa luukkua, Vasankari toteaa.
Voiko samaan aikaan leikata ja satsata?
Poutala perustelee hallituksen leikkauksia urheilusta ja liikunnasta sillä, että edelliset hallitukset ovat tehneet niin paljon velkaa, että nyt joudutaan toimimaan toisin.
Vasankari kiittelee, että hallituksen ensimmäisen vuoden iskut eivät vielä pahasti osuneet aikaan, jolloin muitakin tukia oli jo pienennetty. Mutta haasteita on nyt näköpiirissä.
– Samaan aikaan tehdään satsauksia, mutta sitten samaan aikaan myös joudutaan leikkaamaan perustoiminnoista. Ja silloin siinä on se riski, että me tehdään niillä lisäsatsauksilla ja Suomi liikkeelle -ohjelmalla paikkauksia niihin, mistä tehdään toisella kädellä leikkauksia. Tämähän on se haaste, mikä tässä tilanteessa väkisinkin sitten tulee.
”Vaikka valtio syytäisi miten paljon tahansa rahaa liikkumiseen, me ei silti saada kaikkia liikkumaan.”
Poutala myöntää tilanteen. Hän kuitenkin kertoo, että hallitus on sopinut, että Suomi liikkeelle -ohjelman rahoituksella ei ruveta paikkaamaan leikkauksia.
– Jos me tehdään jonkinlaisia leikkauksia, niin sitten ne leikkaukset pysyvät, ja Suomi liikkeelle -ohjelma on itsenäinen ohjelma. Tämä on ikävä tilanne, ei ole missään mielessä optimaalinen tilanne, Poutala myöntää.
Eikö hallituksessa oikea käsi tiedä mitä vasen tekee, Mari Turunen kysyy.
– No en mä oikeastaan niin näe. Mun mielestä meidän on vaan katsottava realiteetteja läpi, ja varmaan kun mennään tästä vähän eteenpäin, niin kuulet minunkin sanovan, että itse asiassa jokainen meistä pystyy liikkumaan myös ilman, että valtio laittaa siihen yhtään rahaa. Me tullaan taas siihen, että kyllä ihmisellä on aika vahvasti itsellä vastuu liikkumiseen. Vaikka valtio syytäisi miten paljon tahansa rahaa liikkumiseen, me ei silti saada kaikkia liikkumaan, tuleva liikuntaministeri toteaa.
Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 1.2. klo 11 tai myöhemmin tänään Dei Plus -palvelusta.
