Kirjoittanut
Terhokodin johtajana työskennellyt lääkäri Juha Hänninen sanoo, että Suomeen tarvitaan hyvän kuoleman mahdollistava laki. Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa vaikuttavan Kalle Mäen mukaan eutanasiaa ei tule sallia.
Radio Dein Viikon debatissa puhuttiin keskiviikkona 24.4.2024 kuolemasta ja nimenomaan armokuolemaksikin kutsutusta eutanasiasta. Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on menossa eduskunnan käsittelyyn, ja Suomen Lääkäriliitto on arvioimassa omaa kantaansa eutanasiaan tänä keväänä.
Eutanasiasta keskustelivat Debatissa erikoislääkäri Juha Hänninen, jolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja joka on työskennellyt saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin johtajana, sekä Suomen suurimman saattohoitokodin Pirkanmaan hoitokodin hallituksessa sekä Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa pitkään vaikuttanut lääkäri Kalle Mäki.
Radio Dein Kai Kortelainen kysyy Hänniseltä, mitkä ovat keskeiset kriteerit, joilla lääkäri päätyisi suosittelemaan eutanasiaa?
– Eutanasian kriteerit ja edellytykset ovat, että ihminen sairastaa tietyssä ajassa tai lähiaikoina kuolemaan johtavaa tautia ja hän itse kokee kärsimykset sietämättömäksi ja itse pyytää saada kuolla, Hänninen alustaa.
Kalle Mäki on mukana myös Suomen Kristillisen Lääkäriseuran hallituksessa. Miksi hän vastustaa eutanasiaa?
– Eutanasian vastaisia argumentteja on useitakin. Ensinnäkin ovat eettiset argumentit lääkärin etiikan pohjalta. Keskeisiä arvoja ovat ihmisyyden ja elämän kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja vahingoittamisen välttäminen. Maailman lääkäriliitto on katsonut, kuten Suomen Lääkäriliittokin, että lääkärin etiikan pohjalta eutanasiaa ei tule sallia, Mäki sanoo.
Hän listaa myös käytännön argumentteja. On katsottu, että eutanasiasta on erittäin vaikea säätää lakia, joka olisi niin täsmällinen, että sitä voisi jokainen toimija luotettavasti ja tasapuolisesti seurata ja joka ei mahdollistaisi myöskään kohtalokkaita virheitä, joista seuraa sellainen potilaan kuolema, jota ei ole tarkoitettu.
Tarvitaan hyvän kuoleman mahdollistava laki
Juha Hänninen on pannut alulle kansalaisaloitteen, jolla eutanasia halutaan Suomessa laillistaa. Jo vuonna 2012 hän sanoi, että hänen alun perin kielteinen käsityksensä eutanasiasta on muuttunut ajan saatossa mahdollisuudeksi.
– Olen tehnyt tätä työtä pitkään ja nähnyt paljon kärsimystä, paljon kuolevia ihmisiä ja saanut kuulla paljon pyyntöjä siitä, että tämä voisi loppua jo aikaisemmin, että tätä ei tarvitsisi katsoa loppuun saakka. Ja olen nähnyt myös, että kaikissa tilanteissa ihmiset eivät halua palliatiivista, saattohoitoa tai se ei kykene riittävästi heitä auttamaan, Hänninen sanoo nyt.
Hän kertoo, että iän ja ajan myötä hänen näkemyksensä on vahvistunut siitä, että tarvittaisiin ihmisten itsemääräämisen ja hyvän kuoleman mahdollistava laki.
”Mediassa luodaan aika lailla kiiltokuvamaista kuvaa, mutta itse asiassa eutanasia ei välttämättä ole kaunis.”
Kortelainen toteaa, että ajan myötä myös kansalaisten mielipiteet eutanasiaan liittyen ovat muuttuneet. Ylen tuoreessa kyselyssä neljä viidestä suomalaisesta sallisi eutanasian, jos ihminen sitä itse haluaa ja hänen sairautensa on parantumaton ja kivut sietämättömät.
Kalle Mäki tulkitsee, että Ylen kysymyksessä ei ollut eutanasian tarkkaa määritelmää. Hänen mielestään jää hiukan avoimeksi, ovatko ihmiset ymmärtäneet oikein, mihin he ovat vastanneet. Aikaisemmissa Ylen kyselyissä on todettu, että ihmiset ovat sekoittaneet esimerkiksi palliatiivisen sedaation tai hyvän saattohoidon eutanasian käsitteeseen. Mäki pohtii myös median eutanasiasta antamaa kuvaa ja sen todenmukaisuutta.
– Mediassa luodaan aika lailla kiiltokuvamaista kuvaa, mutta itse asiassa eutanasia ei välttämättä ole kaunis. Siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, heräämisiä ja monenlaista komplikaatiota. Välttämättä kaikki kriteerit, joita on esitetty, eivät toimi käytännössä niin kuin pitäisi, Mäki perustelee.
Juha Hänninen ei usko, että iso osa suomalaisista ei tietäisi ja tunnistaisi, mistä eutanasiassa on kyse. Hän muistuttaa, että vastaavanlaisia tuloksia on saatu vuosia ja myös kaikissa maissa, joissa kyselyitä on tehty. Hän myös sanoo, että Mäen mainitsemista varjopuolista ei raportoitu esimerkiksi Hollannissa lainkaan.
– Kyllä toteutus niin Kanadassa kuin Hollannissa ja Belgiassakin on aika harmoninen, rauhallinen ja tyyni, Hänninen kertoo maista, joissa eutanasia on laillistettu. Lisäksi eutanasian sallineita maita ovat Portugali, Espanja, Australia, Uusi-Seelanti ja viimeisimpänä Ecuador.
Mäki tuo debatissa esiin esimerkiksi Yhdysvaltojen Oregonista tutkimuksia, joissa haitoista kerrotaan selvästi.
– Kun luetaan näitä ihan oikeita tutkimuksia, niin kyllä varjopuolet tulevat esiin. Erityisesti palliatiivisen lääketieteen erityiskoulutuksen saaneet lääkärit ovat eutanasiaa vastaan, koska he tuntevat hoitomahdollisuudet ja tietävät, mitä ongelmia eutanasiaan liittyy.
Palliatiivisen hoidon lääkärit eivät kannata eutanasiaa
Juha Hännisellä on itsellään palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Allekirjoittaako hän sen, että tämä lääkärikunta tuntee asian hyvin ja siksi vastustaa eutanasiaa?
– Eiväthän palliatiivisen lääketieteen lääkärit tunne eutanasiaa. On pääsääntöisesti ihan muut lääkärit niissäkin maissa, joissa sitä toteutetaan, jotka sen käytännössä laittavat täytäntöön. Me ilmeisesti Kallen kanssa luemme eri tutkimuksia, koska meillä on ihan erilainen näkemys näistä asioista. Kun Kalle puhuu näistä komplikaatioista ja ongelmista, niin niissä raporteissa ja tutkimuksissa, mitä minä luen, niistä ei puhuta, Hänninen toteaa.
”Ihmiset, jotka uskovat siihen, että ihminen on Jumalan luoma ja muiden ei pidä siihen puuttua, niin siellä on tietysti kaikkien voimakkain vastustus eutanasialle.”
Hän kertoo, että kun on tutkittu, mikä on palliatiivisen lääketieteen edustajien aatemaailman merkitys suhtautumisessa eutanasiaan, kaikissa tutkimuksissa selvästi voimakkain tekijä on ollut uskonnollisuus.
– Ihmiset, jotka uskovat siihen, että ihminen on Jumalan luoma ja muiden ei pidä siihen puuttua, niin siellä on tietysti kaikkien voimakkain vastustus eutanasialle, Hänninen sanoo. Hän kertoo myös tutkimuksista, joiden mukaan palliatiivisen lääketieteen lääkärit ovat voimakkaammin uskonnollisesti suuntautuneita kuin lääkärit keskimäärin.
Miten lääkärikunta ylipäänsä Suomessa suhtautuu eutanasiaan?
Kalle Mäen mukaan Suomen Lääkäriliiton vuoden 2023 lopulla tekemässä tutkimuksessa 29,3 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä vastusti eutanasiaa ja sama prosenttimäärä puolsi. Kun eutanasiaa verrattiin kyselyssä tilanteeseen, jossa saattohoito olisi paremmin kunnossa, monet kääntyivät sille kannalle, että eutanasiaa ei silloin tarvittaisi.
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Mäki kertoo tuoreesta Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen kannanotosta, jossa toistetaan kielteinen kanta eutanasiaan. Samalla kannalla ovat olleet alan maailmanlaajuinen kattojärjestö sekä Euroopan palliatiivisen lääketieteen yhdistys.
– Tämä on ihan selvä linja, ja he katsovat, että eutanasia ei kuulu saattohoitoon, Mäki sanoo.
Lääketieteen arvot ovat yhteneviä kristillisten arvojen kanssa
Uskonnollinen vakaumus vaikuttaa lääkärien suhtautumiseen eutanasiaan. Onko eutanasiassa siis lopulta kyse siitä, että se on eettinen kysymys ja arvokysymys?
Hänninen arvioi, että suhtautuminen liittyy, ei välttämättä pelkästään suoraan uskonnollisuuteen, vaan tiettyyn länsimais-kristilliseen arvoperinteeseen. Hän on huomannut, että eutanasiaa vastustavissa argumenteissa tulee esiin, että ihminen on Jumalan luoma omaksi kuvakseen ja ihmisellä ei ole oikeutta siihen puuttua.
– Sehän on silloin tietysti arvokysymys.
Kalle Mäki on paitsi lääketieteen lisensiaatti, myös teologian maisteri. Mitä hän ajattelee Hännisen heittämästä vastapallosta?
– Lääkärin etiikkahan lähtee nimenomaan arvoista. Ei tässä tarvita mitään uskonnollisia arvoja sen enempää. Samaten ihmisoikeusjulistukset lähtevät arvoista.
Mäki kertoo, että YK:n ihmisoikeustarkkailijat ovat antaneet Hollannissa ja Kanadassa huomautuksia siitä, että eutanasialainsäädännössä ei olla huolehdittu ihmisoikeusperiaatteista esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla.
– Eli kyllä tässä arvot nousevat lääketieteestä ja yhteiskuntaetiikasta sinänsä. Ja täytyy todeta, että toki ne ovat aika lailla yhteneviä kristillisten arvojen kanssa.
– Eutanasia tuo mukanaan kuoleman kulttuurin, jossa ihmisen arvo ei enää näyttäydy sellaisena, miten se lääketieteen ja lääkärin perusarvoissa esitetään ja tulisi olla. Tämä on mielestäni huolestuttavaa, Kalle Mäki sanoo.
Kuuntele Viikon debatti uusintana lauantaina 27.4.2024 klo 11 tai jo tänään Dei Plus -palvelusta.
