Kirjoittanut
Presidentti Trumpin päätös ajaa alas kehitysapuvirasto USAID osuu Olli Pitkäsen mukaan pahasti kristillisten järjestöjen työlle maailman köyhimpien parissa. Juha Ahvio väittää, että USAID on ajanut vallankumousta ja sateenkaaripolitiikkaa.
Radio Dein Viikon debatti keskusteli keskiviikkona 26.2.2025 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin päätöksestä ajaa pikaisesti alas maan kehitysapuvirasto USAID, joka on alallaan maailman suurin toimija. Mitä globaaleja vaikutuksia Trumpin apulaisen, Elon Muskin julistamalla oksasilppurilla on ja miten päätökset näkyvät suomalaisten tekemässä työssä maailmalla?
Olli Pitkänen on humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön asiantuntija, jolla on yli 30 vuoden kokemus työstä kristillisissä kehitysyhteistyöjärjestöissä.
Hän sanoo, että maailman suurimman humanitaarista apua tarjoavan toimijan alasajo on ankara isku maailman köyhimmille ja marginaalissa eläville ihmisille.
Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio pitää USAIDiin kohdistuneita toimia tarpeellisina ja tervehenkisinä leikkauksina, sillä kyse on ylipaisuneesta politiikasta.
USAID on vuonna 1961 perustettu itsenäinen amerikkalainen virasto, joka on kasvanut maailman suurimmaksi humanitääristä apua tarjoavaksi toimijaksi. Se edistää Yhdysvaltojen kauppakumppanuuksia maailmalla ja toimii myös pehmeän vaikuttamisen toimijana.
Vuonna 2023 USAID vei apua 130 maahan. Ohjelmassa on ollut äiti- ja lapsikuolleisuuden torjumista, tappavien sairauksien, kuten HIV:in, malarian ja tuberkuloosin vastaista toimintaa, maatalouden tuottavuuden tehostamista, ruokaturvan parantamista sekä katastrofiavun antamista.
”USAID on ajanut turmiollista ja huonoa politiikkaa”
Helmikuun alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kirjoitti, että USAID on lakkautettava, koska sen korruptio on tasolla, jota harvoin on nähty. Lakkauttakaa se, Trump käski. Ja pian hänen apulaisensa Elon Musk ryhtyi töihin.
Juha Ahvio sanoo, että hyvistä perusajatuksista huolimatta, USAID on hyvin politisoitu instanssi. Sen rahoilla on ajettu politiikkaa, joka Trumpin edustaman maailmankatsomuksen näkökulmasta on turmiollista ja huonoa politiikkaa.
– Hän totesi, että se on hyvin vasemmistoradikaalia politiikkaa, mitä sillä on maailmalla ajettu, ideologisia hankkeita amerikkalaisten veronmaksajien rahalla.
Debatin juontaja Mari Turunen kysyy Ahviolta, mitä nämä USAIDin poliittiset ja ideologiset vedot maailmalla ovat olleet?
– Esimerkiksi erilaista seksuaaliradikaalia politiikkaa, vaikka nyt niin sanotussa kolmannessa maailmassa, jossa ajetaan sitä tietyllä tavalla, että Yhdysvaltain tuki on riippuvainen siitä, että te muutatte lainsäädäntöänne tietynlaiseksi, Ahvio vastaa.
”Se on käytännössä vallankumousta, jatkuvaa vallankumousta.”
Hän viittaa esimerkiksi sateenkaari-ideologian mukaiseen politiikkaan, joka hänen mukaansa on läntisen eliitin näkökulmasta ollut ”se ainoa oikea näkökulma”.
– Se on käytännössä vallankumousta, jatkuvaa vallankumousta, mitä on ajettu. Ja tämä on se ongelmatiikka. Mutta myös USAID on toiminut Yhdysvaltain sisällä osana tätä tiedustelukoneistoa. Silloin sitä on myös käytetty Amerikassa sisäisesti vaikkapa nyt esimerkiksi Trumpia, hänen vaalikampanjaansa vastaan on käytetty näitä toimijoita. Ja tämä on se soppa, mistä nyt Trump sitten sanoo, että nyt se täytyy selvittää.
Perustelut korruptiosta ovat köyhiä
Olli Pitkänen tunnustaa, että on varmasti perusteltua, että USAIDin hallintoa olisi pitänyt muokata. Mutta nyt se tapahtuu kolmessa päivässä, ja seuraukset ovat maailmalla valtavat.
– Viimeisen tiedon, minkä Ruotsin kehitysyhteistyöosasto Sida ilmoitti, että tämä tulee vaikuttamaan 34 miljoonaan ihmiseen 25 maailman pahimmissa kriisikeskuksessa. Näen, että eettisesti on täysin moraalitonta tehdä tällaisia päätöksiä, Pitkänen toteaa.
– Ja toisaalta Trumpin heitothan on olleet juuri, että tämä on tämmöistä vasemmistolaista radikaalien hullujen työtä. Perustelut esimerkiksi tästä korruptiosta, niin nehän ovat hyvin köyhiä.
”Näen, että eettisesti on täysin moraalitonta tehdä tällaisia päätöksiä.”
– Nämä ovat ihmisyyden kannalta valtavia lukuja. Tuolla Etelä-Afrikassa on klinikoita, jotka ovat palvelleet 20 miljoonaa ihmistä, siis valtavia massoja. Ja yks kaks: kaikki poikki.
Pitkäsen mukaan on vaikea käsittää, että tilannetta voitaisiin hallinnon uudelleenjärjestelyjen tai poliittisten asioiden uudelleenjärjestelyn kautta millään lailla perustella.
– Ajattelen, että tämä on kuin irvikuva, kun kristilliseltä pohjalta perustellaan vielä tätä kaikkea. Näen sen kaikkea muuna kun oikeana ratkaisuna.
Olli Pitkänen pitää selvänä, että suurvallan kehitysyhteistyössä on mukana poliittisia kytköksiä. Mutta jos USAID ei ole työtä tekemässä, aukon tulevat nopeasti täyttämään Kiina ja Venäjä.
– Jos ajatellaan sitä arvomaailmaa, mitä tuodaan, niin onko se sitten parempi, että Kiina ottaa sen? Kiinahan on ottanut jo Afrikasta valtavan määrän, ja hehän viis veisaavat ihmisoikeuksista, demokratiasta, niistä sellaisista arvoista, joita me arvostamme – puhumattakaan Venäjästä, Pitkänen kysyy.
Toiminta voi jatkua puhdistetussa ja supistetussa muodossa
Myös Juha Ahvio tietää, että äkillisellä reaktiolla on epämukavia seurauksia. Hän kuitenkin puolustaa Trumpin ja Muskin tapaa korjata ”vuosikymmenien hyvin virheellistä, väärää ja hyvin politisoitunutta kehitystä”.
– Siihen on hankala oikeastaan puuttua, jollei tämmöisellä nopealla toiminnalla haluta selvittää, että mistä tässä on kysymys. Tämähän on se alkuperäinen intentio itse asiassa, niin kuin Trumpilla ja Muskilla on ollutkin, että pysäytetään, katsotaan, jäädytetään, perataan, läpivalaistaan ja sitten katsotaan mitä sitten tapahtui, Ahvio selostaa.
– Nythän esimerkiksi ei tiedetä, että jatkuuko joku tämän tyyppinen vastaavan kaltainen Yhdysvaltain politiikan taikka kehitysavun välineenä, mutta sitten ikään kuin semmoisessa puhdistetussa tai supistetussa muodossa, jossa sitten pyrittäisi oikeasti kohdentamaan sitä. Sitäkään ei ole missään todettu, että se täysin lopetettaisiin lopullisesti, Ahvio kertoo.
”Pysäytetään, katsotaan, jäädytetään, perataan, läpivalaistaan ja sitten katsotaan mitä sitten tapahtui.”
Hän kuitenkin sanoo, että kriittinen, nopea pysähdys täytyy tehdä, jotta saadaan poikki itse ongelman juurisyy.
– Silloin, kun konkreettisesti puututaan, niin sitten myöskin vähän karmit rymisevät.
USAIDin työn vaikutukset näkyvät
USAID on vuosikymmeniä rakentanut kumppanuussuhteita maailmalla. Mari Turunen kysyy, mitä tällainen kertapyyhkäisy saa aikaan, vaikka sillä voitaisiinkin perata asioita ja parantaa toimintaa.
Olli Pitkänen sanoo, että kun USAID on tehnyt 60 vuotta työtä, sen vaikutukset on selkeästi todettu globaalisti esimerkiksi terveydessä, koulutuksessa ja monessa muussa kehittyvissä maissa.
”Nyt tämä näiden hullujen työ laitetaan oksasilppuriin koko homma.”
– Ajattelen sitä näin, että kyllä tämä hallinnon uudelleenrakentamisen kannalta enemmän näyttää kostotoimenpiteeltä, semmoiselta vihaan perustuvalta, joka lähtee ja pursuaa siitä, että vihamiehet pitää saada nujerrettua.
– Musk sanoi, että nyt tämä näiden hullujen työ laitetaan oksasilppuriin koko homma ilman, että tämmöistä missään perusteltaisiin, että miten ja miksi tämä pitää tehdä kolmessa päivässä, Pitkänen ihmettelee.
– Kun nyt on kyseessä kymmenen tuhatta työntekijää, ammattilaista, jotka ovat tehneet tätä, joilla on kokemus siitä, miten toimitaan Afrikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja kaikessa muussa. Niin sitten, kun tämä suunnitelmahan on, että se pudotetaan jonnekin 250–300 työntekijään, niin se ammattitaito, mikä sieltä tulee häviämään ja rakenteet. Nyt, kun ihmiset lähetetään kotiin viikon varoajalla, niin se loppuu se työ.
– Se kaikki jää, institutionaalinen muisti, koko se historia, se hävitetään samalla. Minun on hirveän vaikea nähdä, että sitä pystyttäisiin rakentamaan hyvin, ja se kaikki jälleenrakennus tulee olemaan hirveän kallista. Miten se edes onnistuu ilman näitä ihmisiä?
200 000 pakolaisnuorta ei pääse kouluun
USAIDin tilanteella on suora vaikutus myös suomalaisiin kristillisiin toimijoihin maailmalla.
Pitkänen kertoo, että esimerkiksi Kirkon ulkomaanavulla on Ugandassa ja Keniassa pakolaisnuorten koulutushankkeita pakolaisleireillä. Uganda on yksi maailman suurimpia pakolaisten vastaanottajia, ja kehittyvänä maana sen resurssit ovat rajalliset. Siihen Kirkon ulkomaanapu on saanut rahaa Yhdysvalloista.
– Nyt heiltä katkaistiin uutisten mukaan kuusi miljoonaa heidän budjetistaan. Se tarkoittaa sitä, että noin kaksisataa tuhatta pakolaista nuorta ei pääse kouluun.
Pitkänen on tehnyt paljon töitä pakolaisleireillä. Hänen mukaansa koko pakolaisleirien nuorten elämän vakaudessa ja myös globaalissa vakaudessa on suuri merkitys sillä, että pakolaiset nuoret pääsevät kouluun. Hänen kertomansa esimerkki on vain yksi suomalaisen järjestön kautta tullut tieto. Lisäksi leikkauksia saavat kokea lukuisat muut eri maiden ja järjestöjen toiminnot.
”Aina kun budjetista lähtee rahaa, niin se vaikuttaa tietysti.”
Patmoksen Juha Ahvio toteaa luvuista ja tilanteesta, että nämä ovat vaikutuksia, mitkä väistämättä ilmenevät.
– Mutta iso kuva on se, että miten tämä saadaan tästä jatkossa kehkeytymään. Tämä väistämättä johtaa tietysti siihen, että aina kun budjetista lähtee rahaa, niin se vaikuttaa tietysti.
– Tämä on tavallaan yksi osa sitä tietysti, mikä Trumpin vinkkelistä on se perusajatus siellä, että tässä on tietynlainen isompi rakenteellinen muutos kyseessä, Ahvio perustelee.
Hän sanoo, että kysymys on isommasta konservatiivisesta vastaliikkeestä ylipäätään, ja se vaikuttaa rakenteisiin ja sillä on tietysti sitten seurauksensa. Hänen mukaansa pääpainon tulee olla entistä positiivisemmassa seurauskuviossa.
” Trumpin retoriikka vetoaa konservatiiviseen kristillisyyteen, mutta tosiasia on se, mitä siellä kentällä tapahtuu, joka on todella traagista niille ihmisille, joilta häviää apu.”
Olli Pitkäsen mukaan USAIDin budjetista merkittävä osa on mennyt kristillisille järjestöille ja monille uskonpohjaisille toimijoille, joiden toimintaa hän on vuosien varrella maailmalla seurannut.
– Ymmärrän pointin, mitä Juha sanoi, että siellä on myös poliittista vaikuttamista. Mutta väittäisin näin, että esimerkiksi nämä kristilliset järjestöt, heillä on selkeä eetos auttaa ihmisiä, paikallisia ihmisiä.
– Nyt on Amerikassa arvioitu, että tällä tulee olemaan todella merkittävän suuri vaikutus näiden monien kristillisten järjestöjen toimintaan ja siihen, millä tavalla he ovat pyörittäneet esimerkiksi Afrikassa isoja sairaaloita, joita USAID tukee. Kyllä Trumpin retoriikka vetoaa tämmöiseen konservatiiviseen kristillisyyteen, mutta tosiasia on se, mitä siellä kentällä tapahtuu, joka on todella traagista niille ihmisille, joilta häviää apu, Pitkänen suree.
Miksi Yhdysvallat veljeilee Venäjän kanssa?
Viikon debatissa nousivat puheeksi myös Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vancen puheet Euroopassa ja sekä Trumpin että Muskin veljeily Venäjän ja venäjämielisten eurooppalaisten kanssa. Maanantaina YK:ssa äänestettiin päätöslauselmasta, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja Yhdysvallat asettui historiallisesti Venäjän puolelle, yhdessä esimerkiksi Pohjois-Korean, Valko-Venäjän, Israelin ja Unkarin kanssa. Kun kehitysapua ajetaan alas, loppuuko myös tuki Ukrainalle?
Olli Pitkänen toteaa, että Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa 38 miljardin edestä, mutta nyt näyttää siltä, että hanat alkavat olla kiinni ja mieluumminkin tuetaan Venäjää eikä haluta edes mainita, että kyseessä on hyökkäyssota.
– Venäjä hyökkäsi, ja ollaan täysin käännetty kelkka edellisen presidentin jälkeen. Me eletään tässä maailmassa ja siinä todellisuudessa, jossa Yhdysvallat on liittoutunut Venäjän kanssa, ottaen huomioon tuon viimeöisen äänestyksen.
Pitkäsestä on pelottavaa, että Yhdysvaltojen varapresidentti ja presidentti hengailevat venäjämielisten ja Venäjän puolella olevien kanssa. Ja samaan aikaan Vance haukkuu puheessaan Eurooppaa, että täällä on unohdettu kaikki todelliset arvot.
– Minulle se kalskahtaa todella pahalta ja pelottavalta.
Ahvio ymmärtää huolen hyvin, mutta toteaa, että Euroopan johtajilla on ollut kolme vuotta aikaa pyrkiä vaikuttamaan ukrainan tilanteeseen.
– Ei ole sitten oikein pystytty saamaan sielläkään hyvää lopputulosta. Ymmärrän, että Trumpin ajatus on se, että saataisiin tämä mieletön tappaminen, mitä Ukrainassa tapahtuu, jollain tavalla edes loppumaan ja jonkinlaisen tasapainotila. Se on varmaan hyvä ja tervehenkinen ajatus, Ahvio sanoo.
Miksi suuri osa amerikkalaisista peukuttaa Trumpin päätöksille? Kumpi on enemmän Jumalan valtakunnan toteuttamista, huolehtia maahanmuuttajista vai ajaa heidät farmille Teksasiin? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana lauantaina 1.3. klo 11 tai silloin kun haluat Dei Plus -palvelusta.
