Kirjoittanut
Viidennen herätysliikkeen järjestöjen yhteisen laulukirjan Viisikielisen julkistamisjuhla vietettiin Helsingin Kallion kirkossa tänään 1.3.2014.
Tilaisuudessa kuultiin muun muassa laulukirjan syntyyn vaikuttaneiden henkilöiden puheita. Luonnollisesti tapahtumassa laulettiin myös Viisikielisen lauluja juhlayhtyeen säestyksellä.
Viisikielisen toimituskunnan puheenjohtajana toiminut Timo Rämä kertoi yleisölle vuosia kestäneestä laulujenkokoamisprosessista.
– Nyt tuntuu hienolta ja liikuttavalta. Olemme kokoontuneet toimituskunnan kanssa kerran kuussa kolmen vuoden ajan.
– Minulle laulukirja on yhden unelmani täyttymys. Nyt toista vuotta eläkkeellä ollessani olen päässyt urani huipulle, Kansanlähetyksen emerituslähetysjohtaja Rämä sanaili.
– Toimituskunnassa on vaikuttanut monia musiikin alan ammattilaisia, ja ratkaisevan panoksen ja asiantuntijuuden Viisikieliselle on antanut toimituskunnan sihteeri Risto Ranta-aho, Rämä kiitteli.
Laulukokoelman yli 400 laulua käsittävän rungon hahmotteli jo 2000-luvun alussa kanttori Heini Kataja-Kantola. Häneltä on myös peräisin laulukirjan nimi.
– Nimi tuli viidennestä liikkeestä ja viisikielisestä kanteleesta, jota voivat soitella pienimmätkin Jumalan lapsista, Kataja-Kantola kertoi.
Kaikki laulukirjan taustajärjestöt kertoivat toivovansa Viisikielisen yhdistävän eri ikäpolvia toisiinsa ja Vapahtajaan. Toiveissa on jopa uusi ”lauluherätys”.
– Siellä, missä syntyy herätys, aina lauletaan. Nämä laulut ovat herätyksen tulosta, ja tässä on sekin vaara, että syntyy kuudes herätysliike ja julkaistaan Kuusikielinen, muusikko Pekka Simojoki lohkaisi.
Simojoki ja runoilija Anna-Mari Kaskinen ovat tavalla tai toisella mukana noin 70:ssä Viisikielisen kappaleessa. He ovat tehneet lukuisia lauluja yhdessä siten, että Kaskinen on sanoittanut ja Simojoki säveltänyt.
– Uuden laulukirjan luominen on aina ihme. Toimituskunnassa vieraillessani huomasin, että Viisikieliseen etsittiin lauluja varsinkin Jeesuksen sovitustyön merkityksestä ja uudesta elämästä hänen kanssaan, Kaskinen sanoi.
– Uskon, että Viisikielinen voi rakentaa kirkossa siltoja ja auttaa suuntaamaan katseet siihen, mikä yhdistää.
Viisikielisen julkistamisjuhlaan osallistui noin 530 henkeä.
Viides herätysliike on sotien jälkeen syntynyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike. Liikkeen piirissä vaikuttavat Suomen Raamattuopiston Säätiö, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Kansan Raamattuseuran Säätiö, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Medialähetys Sanansaattajat toimivat kirjan julkaisijoina.
