Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Viitasaarella järjestettävä lastentapahtuma tavoitti satoja koululaisia

 

Helluntaiseurakunnan tilat muutettiin Joosefin ajan maailmaksi. Siellä nähtiin faarao (Hannu Kaila), juomanlaskija (Johanna Salonen) ja palvelija (Emilia Vehniäinen). Kuva: Torsti Eriksson

Seurakuntien yhteistyö pienellä paikkakunnalla on mahdollistanut lastentapahtuman, joka on saavuttanut myös koulujen luottamuksen.

Helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta ovat jo vuosien ajan yhdistäneet Viitasaarella voimansa monella tavalla. Muun muassa lapsi- ja nuorisotyö hoidetaan kokonaisuudessaan yhdessä vapaaehtoisvoimin. Näin pystytään tekemään monia sellaisia asioita, joihin kummankaan seurakunnan resurssit eivät riittäisi yksin.

 

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Aikamatka vakuutti epäilijätkin

Yksi esimerkki toiminnasta on jo parinkymmenen vuoden perinne kahden vuoden välein toistuvan kaksipäiväisen lastentapahtuman järjestämisestä. Toukokuun alussa oli jälleen vuorossa kahden päivän tapahtuma. Aikamatkat Raamattuun -matkatoimiston ryhmämatkoilla tutustuttiin Joosefin elämäntilanteisiin unien näkemisestä veljesten sovintoon päättyvällä ajanjaksolla.  

Toiminta on saavuttanut koulujen luottamuksen, ja tapahtumassa kävivätkin oppilaat esikoululaisista kuudensiin luokkiin ja myös joitakin erityisryhmiä. Ainoastaan yksi koulu ei tänä vuonna ollut mukana.

Matkalle 4 000 vuotta ajassa taaksepäin lähdettiin tietenkin aikakoneella. Vaikka jonkun lähtijän mielestä kone oli pelkkää huijausta, ilme muuttui viimeistään koneen päästessä ilmaan ja alkaessa huojua avaruudessa. 

Kapteenin luotettava selitys, linnunratojen kilinä niitä ohitettaessa ja turbomoottorien käynnistyminen valojen välkkyessä eivät enää jättänyt aihetta epäilyyn, ja niinpä kuuluikin esimerkiksi innostunut ”tää on ihan parasta, ihan parasta!” -huudahdus.

Kun oli päästy perille, varsinkin asiantuntevimpien matkustajien ihastusta saivat osakseen hienot 3D-unianimaatiot, eikä turhaan, sillä parin minuutin videon toteuttamiseen tarvittiin toista sataa (t)yötuntia.

Lopulta Joosef sai palatsinsa ja kuten unet kertoivat, seurasi ankara nälänhätä ja veljien tulo viljan hakuun. Ehkä kaikkein suurimman vaikutuksen varsinkin varttuneempiin katsojiin teki loppukohtaus, jossa veljesten sovintohalaus ja ilonitku sai melkein joka ryhmässä jonkun katsojan pyyhkimään liikutuksen kyyneleitä. 

Siinä vaiheessa oppaan oli luontevaa muistuttaa siitä, miten Joosefin elämää johtanut Jumala on sama vielä tänäänkin ja pitää yhtä hyvää huolta myös meistä, vaikkei siltä aina tuntuisikaan.

 

Vapaaehtoisten työ ei mennyt hukkaan

Tällaisen tapahtuman toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman erilaisin lahjoin varustettuja sitoutuneita vapaaehtoisia. Lähes 30 esiintyjän lisäksi tarvittiin huoltojoukkoja muonituksesta järjestyksenvalvojiin ja aikakoneen huoltomiehiin saakka. Kaikkiaan toteuttamiseen valmisteluineen osallistui liki 50 henkeä. Pääkoordinaattorina toimi Marjo Jokinen.

Vuosien myötä kertyneet rutiinit ja tarvikevarasto tuovat toki helpotusta järjestelyihin, mutta silti sisällön suunnitteleminen, helluntaiseurakunnan temppelin muuttaminen Joosefin aikaiseksi maailmaksi, rooliasut ja muut valmistelut vaativat viikkojen työn. Kaiken purkaminen kesti seuraavan vuorokauden puolelle.

Turhaan ei vaivaa nähty väsymykseen asti. Paras palaute lapsilta oli, että jotkut halusivat tulla vielä yleisötapahtumaankin ja innostivat perheitä mukaan. Aikuisetkin kiittelivät hyviä järjestelyjä.

Koulupäivien aikana kävijöitä opettajat ja avustajat mukaan lukien oli noin 350 ja kolmen tunnin yleisötapahtumassa 200 henkeä. Vähän syntyi ruuhkaakin, ja muutama halukas kääntyi pois. Kaikkiaan tehtiin 54 kestoltaan 45 minuutin matkaa, lähtöjä oli 10 minuutin välein. 

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024