Helsingin tuomiokirkossa järjestettiin tänä sunnuntaina viittomakielinen messu. Samalla juhlittiin Suomen toiseksi vanhinta kuurojenyhdistystä.
Helsingin tuomiokirkossa järjestetty viittomakielinen messu oli 120-vuotiaan Helsingin Kuurojen Yhdistyksen juhlajumalanpalvelus. Juhlavuotta viettää myös 90-vuotias Helsingin kuurojen seurakuntaneuvosto.
Tilaisuus järjestettiin yhdessä kuurojenyhdistyksen kanssa, ja raamatuntekstejä viittoivat kuurot. Messussa ei kuultu lainkaan äänellistä musiikkia, mutta sen sijaan mukana oli nelihenkinen viittomakielinen kuoro. Kuoronjohtaja Katja Laurila oli tehnyt virsiin viittomakielisen sovituksen, eikä virsiä näin ollen viitottu suomalaisten käännösten mukaisesti.
– Tärkeintä on alkuperäisen tekstin ajatuksen säilyttäminen. Jos viitottaisiin suomen sanajärjestyksen mukaisesti, kyseessä olisi viitotun puheen eikä aidon viittomakielen käyttö”, Helsingin kuurojen diakoniatyöntekijä Päivi Korhonen selventää.
Korhonen tulee itse viittomakielisestä perheestä ja hänen äidinkielensä on suomalainen viittomakieli. Siksi kuurojen parissa työskentely on ollut pienestä pitäen lähellä hänen sydäntään. Hän tahtoo olla mukana huolehtimassa siitä, että myös kuuroille julistetaan evankeliumia ymmärrettävästi.
Jumalanpalvelus kerran kuukaudessa
Maassamme on arviolta 5000 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja viittomakieleen muuten kosketuksissa olevia henkilöitä tätäkin enemmän. Kuurojenyhdistyksiä ja ylipäätään viittomakielisille suunnattua toimintaa on nykyisin ympäri Suomea.
Pääkaupunkiseudulla viittomakielisiä jumalanpalveluksia järjestetään noin kerran kuukaudessa. Aiemmin kaikki jumalanpalvelukset pidettiin Helsingissä, mutta sittemmin käytännöksi on vakiintunut vuorotella Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä, jotta ihmiset saisivat tutustua myös omaan seurakuntaansa.
– Jumalanpalvelusten lisäksi pääkaupunkiseudulla kokoontuu muutama viittomakielinen raamattu- ja keskustelupiiri, joissa kuurot saavat vaihtaa ajatuksiaan uskosta ja elämästä, Korhonen kertoo.
Tämänkertainen suomalaisella viittomakielellä pidetty juhlajumalanpalvelus tulkattiin suomeksi lukuun ottamatta kuoron esittämiä virsiä ja suomenruotsalaisella viittomakielellä luettua psalmia, jonka käännös kuultiin ruotsiksi.
