Monella Kylväjän työalueella ollaan vuodenvaihteen jälkeen jo totuttu vuoden kylmimpään aikaan. Talvi haastaa käsitystämme lähettien arjesta. Sisällä saattaa olla kylmempi kuin ulkona. Lähetit kertovat miten kylmään talveen varaudutaan.
Viime talvi Bangladeshissa oli poikkeuksellisen kylmä. Talviyönä lämpötila laski kahteen lämpöasteeseen samalla kun päivä- ja yölämpötilan ero saattoi olla kymmenenkin astetta.
– Talvisin tapahtuu paljon onnettomuuksia, kun ihmiset menevät liian lähelle tulta ja vaatteen lieve roihahtaa vahingossa palamaan ruokaa valmistettaessa, kertoo kehitysyhteistyötä tekevä Saara Bengtsson.
Köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa ostaa lämpimiä vaatteita tai peittoja. Siksi monet menevätkin aurinkoisina päivinä ulos lämmittelemään kylmistä asunnoistaan. Joskus Bangladeshissa toimitaan päinvastoin kuin Suomessa – sisälle tullessa laitetaan lämpimät vaatteet päälle. Ilmiö on tuttu myös muilta työalueilta.
– Mistään kaupoista Suomessa ei löydy niin monenlaisia hauskoja fleece-oloasuja kuin Jerusalemista, kertoo Caspari-keskuksen projektikoordinaattori Sanna Erelä. Kylmä talvi näkyy monien lähettien arjessa.
Nepalissa Kathmandussa lämpötila laskee öisin lähelle nollaa, mutta auringossa voi silti olla yli kaksikymmentä astetta. Lämpötilavaihtelut ovat suuret. Vuoristossa on kylmempää.
– Suomalaisittain sisälämpötilat ovat kylmähköjä marraskuun puolivälistä aina maaliskuun alkuun eikä Nepalissa juurikaan lämmitetä taloja, työntekijämme kertoo.
Illalla saatetaan tehdä pieni nuotio ulos samalla, kun yritetään lämmitellä alkoholin käytön avulla.
Toppatakkeja ja pipoja pidetään päällä myös sisätiloissa.
Huoneistot ovat monilla työalueilla talvisin osittain ilman lämmitystä. Jerusalemissa sisälämpötilan saa ilmalämpöpumpun avulla nousemaan pariinkymmeneen asteeseen, mutta lattiat ovat silti kylmät ja pelkillä villasukilla ei pärjää.
Mongoliassa ja Itä-Siperiassa ulkolämpötila saattaa laskea hyvinkin alas, jopa neljänkymmen pakkasasteen tienoille. Suurin osa mongolialaisista asuu jurtissa tai huonosti eristetyissä tiilitaloissa. Talvet ovat erityisen kylmiä ankarien aroilla puhaltavien pohjoistuulten vuoksi.
– Paikalliset kutsuvat kylmintä talviaikaa ”yhdeksän yhdeksää -ajaksi”. He laskevat päiviä yhdeksän päivän jaksoissa ja ovat selvillä siitä, monesko yhdeksikkö on menossa, Mongolian-lähetti Ella Henriksson kertoo.
Talviajan päättymistä odotetaan samalla tavoin kuin Suomessa joulua. Mongoliassa talvi kestää marraskuusta huhtikuun alkuun asti.
Taloja ja jurttia lämmitetään kivihiilellä, roskilla ja puiden oksilla. Ennen kivihiiltä mongolialaiset ovat käyttäneet lämmitysaineena kuivuneita eläinten jätöksiä. Lanta kerättiin punottuihin koreihin ja siitä lähtevä haju edustaa edelleen monien mongolialaisten mielissä kodikkuutta ja lämpöä.
– Joskus on sanottu, että lehmänlannan polttamisesta lähtevät katkut suojaavat sairauksilta ja ovat hyödyllisiä terveydelle, Henriksson kertoo.
Paikalliset asut ovat lämpimiä ja maaseudulla asuvat karjapaimenet käyttävät lämmintä kansallisasua deeliä, jonka talviversiossa on lämmin turkki päällyskankaan alla.
Kaukasiassa kerrostalojen patterit kytketään taloyhtiön toimesta päälle tiettynä päivänä syksyllä ja vastaavasti pois päältä tiettynä päivänä keväällä. Sillä ei ole väliä, kuinka lämmintä tai kylmää ulkona silloin on, kytkemispäivä menee kalenterin, ei säätilan mukaan.
– Alimmillaan asuntomme lämpötila on ollut noin +20 astetta silloin, kun patterit ovat pois päältä, mutta sää ulkona on jo/vielä talvinen. Pattereiden ollessa toiminnassa ne ovat niin tehokkaat, että sisälämpötila pysyy helposti tasaisesti +24 asteessa pattereiden ollessa suhteellisen pienellä. Jos vääntäisi termostaatit täysille, niin sisällä olisi liiankin kuuma, kertoo Kaukasian-lähetti.
Keski-Aasiassa käytetään lämmitykseen paljon puuta ja kaasua. Toiset käyttävät myös lämmitintä, johon on liitetty kaasupullo ja josta on suora piippu ulos talosta. Yöllä lämmitin ei ole päällä, joten villahuivi, villakäsineet tai karvarukkaset, kerrasto, villasukat ja säärystimet ovat käytössä. Vaatekertoja on useampia päällä. Peittoja on useampia päällekkäin. Jotkut myös käyttävät kuumavesipulloja.
Ateenassa Masiheilla oli varattuna talven varalle niin vähän öljyä, että se hupeni kolmessa viikossa. Koska Kreikassa kaikki asiat eivät suju aina nopeasti, uuden öljyn saamiseen meni viikko. Faisalin ja Bellan kotona oli yöllä välillä vain +2–3°C, päivällä vähän lämpimämpi. Bella kertoo, että se viikko oli todella kurja.
Lähetystyö ei välttämättä ole tropiikin lämmössä asumista.
Monet lähetit asuvat kylmähköissä taloissa, joissa on kaukolämmitys, kaasulämmitin, ilmalämpöpumppu, puulämmitys tai irtopattereita.
– Toimistopöydän alle voi asentaa auton sisälämmittimen, joka puhaltaa lämmintä ilmaa, eräs lähetti toteaa. Lämmin pukeutuminen on välttämätöntä.
Kylmänä tammikuisena toimistopäivänä työntekijä saattaakin olla pukeutunut neuletakkiin tai fleeceen, toppavaatteisiin, villakerrastoon, villasukkiin ja villahuiviin – oli sitten työalueena Keski-Aasia, Israel, Etiopia, Bangladesh tai Nepal. Ateenan työntekijöitä auttaa lämpimien vaatteiden lisäksi myös kosteudenkerääjä, joka tekee ilmasta miellyttävän. Talvi luo leimansa myös lähetystyöhön.
