Kirjoittanut
Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Ville Auvisen mukaan Lutheria tulkitaan usein väärin, kun esitetään, että Jumalalla ei ole mitään tekemistä maalliselle hallintovallalle kuuluvissa asioissa. Vaatimus uskonnon ja politiikan täydellisestä erottamisesta sotii Auvisen mukaan myös uskonnonvapauslakia vastaan. Auvinen kirjoittaa asiasta Uusi Tie -lehdessä.
Luterilaisen regimenttiopin mukaan kirkon tehtävä on hoitaa hengellinen elämä, kun taas maallinen hallintavalta hoitaa yhteiskunnallisia asioita. Ville Auvinen esittää Uudessa Tiessä, että uskonnon poistaminen kokonaan politiikasta on kuitenkin likinäköistä.
Auvisen mukaan Luther ajatteli, että ”Jumala ja hänen tahtonsa ovat molempien regimenttien yläpuolella, niin hengellisen kuin maallisen. Siksi tarvitaan sellaisia päättäjiä, jotka elävät ja toimivat aralla tunnolla Jumalan edessä.”
Auvinen huomauttaa myös, että poliittisilla päättäjilläkin on lain suoma oikeus omaan uskonnolliseen vakaumukseen ja sen mukaan toimimiseen.
”Olisi aika kohtuutonta vaatia, että kristillisen uskon omaava päättäjä ei saisi harkinnassaan ja päätöksenteossaan noudattaa omaa arvomaailmaansa, vaan hänen pitäisi pystyä toimimaan uskonnottomana. Naturalistinen ateisti saisi kuitenkin toimia naturalistisen maailmankuvansa mukaan, liberalisti avoimen liberaalisti ja marksilainen saisi vapaasti esittää marksilaisia näkemyksiään ja perustella niillä ratkaisujaan.”
